Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan ja päättämään siitä, miten julkisia varoja jaetaan ja käytetään

Lund, Virpi

Theseus  theses and publications of the Universities of Applied Sciences

         This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.  Please cite the original version:  Lund, V. (2018) Julkinen keskustelu osallistuvassa budjetoinnissa.  Keski-Espoon Sanomat 3, 6.  URL: http://www.keskiespooseura.fi/images/K_E_S_3_18.pdf  Keski-Espoon Sanomat 6Osallistuvalla budjetoinnilla tar-koitetaan prosessia, jossa kansalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan ja päättämään siitä, miten julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Prosessin aikana käydään avointa demokraattista kes-kustelua kansalaisten ja päätöksente-kijöiden välillä. Tätä keskusteluun ja harkintaan pohjautuvaa menetelmää kutsutaan deliberatiivieksi demokra-tiaksi. Kaikilla kansalaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja tulla tietoiseksi päätöksentekoon vaikuttavista asioista. Vastaavasti päätöksentekoon osallistuvien tulee perustella päätökset julkisesti. Tavoit-teena on saavuttaa yhteinen lopputu-los puntaroimalla ja pohtimalla asioita julkisesti ja tasavertaisina.  Mun Idea – osallistuvan budje-toinnin kokeilussa asukkaat ideoivat asioita, joita he itse halusivat tehdä asuinalueensa hyväksi Espoon keskuk-sen alueella keväällä 2017. Asukkaat tuottivat aluksi ideoita sähköiselle verkkoalustalle, jossa kaikki pääsivät niihin tutustumaan. Tämän jälkeen asukkaiden ideoita jatkojalostettiin kahdessa työpajassa, jonka jälkeen Teksti: Virpi Lund, lehtoriLaurea – ammattikorkeakouluKuva: Ossi SalinJulkinen keskustelu osallistuvassa budjetoinnissaverkkoalustalle laitettiin uudet tar-kemmat versiot ideoista jälleen kaik-kien luettavaksi. Ideoita mainostettiin alueen muille asukkaille ja niistä ää-nestettiin verkossa digitaalisen sovel-luksen avulla. Tässä kokeilussa kaikki asukkaiden ideat ja niihin liittyvät tapahtumat haluttiin pitää kaikille avoimina ja niitä mainostettiin runsaasti julkisissa tilaisuuksissa, sosiaalisessa mediassa sekä viestimällä ihmisille suoraan. Työpajojen tarkoituksena oli asukkai-den ja asianuntijoiden vastavuoroinen keskustelu idean toteuttamismahdol-lisuuksista, mutta tavoitteena oli myös lisätä asiaan liityvää tietoa ja korjata väärinymmärryksiä. Näin myös ideoi-den äänestäjät saivat mahdollisuuden äänestää oikean tiedon pohjalta. Toi-nen vaihe, jossa keskustelun tarve yleensä syntyy on äänestyvaihe. Täl-lä kertaa asioista saattoi keskustella vain kaverinsa kanssa sillä verkossa ei ollut mahdollisuutta sähköiseen mie-lipiteen vaihtoon tai lisätiedon han-kintaan.Onkin hyvä pohtia, miten, missä ja milloin olisi hedelmällisintä pun-taroida mielipiteitä ja yhteistä hyvää osallistuvan budjetoinnin prosessissa. Mun Idea -kokeilun aikana harkittiin ja kokeiltiin monia erilaisia tapoja informoida asukkaita heidän päätök-sentekonsa helpottamiseksi. Kaikille avoimet työpajat ideoiden työstä-misvaiheessa mahdollistavat asioista keskustelemisen ja tiedonhankinnan, mutta vasta äänestyvaiheessa ih-misten aktiivisuus ja tiedontarve on huipussaan.  Vaikka sähköiset järjes-telmät helpottavat vaikuttamista pää-töksenteossa tulee avoimelle läsnäole- Idean työstämistä työpajassavalle yhdessätekemiselle ja keskuste-lulla varata paikka, esimerkiksi juuri työpajat. Kaikkien kykyjen mukainen osallistuminen tulee mahdollistaa.Tarkempia tietoja Mun Idea -osallis-tuvan budjetoinnin kokeilusta www.espoo/fi/munidea.

Julkinen keskustelu osallistuvassa budjetoinnissa

http://www.theseus.fi/bitstream/10024/152633/1/Lund.pdf

Julkinen keskustelu osallistuvassa budjetoinnissa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences