Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen uudenlainen menetelmä, joka edistää lasten kykyä kuunnella, oppia äänen ominaisuuksista sekä tutustua erilaisiin soittimiin ja näin oppia perusasioita musiikista uudella tavalla. Menetelmän nimi on Musisoitu äänimaailma. Menetelmän ajatuksena on laajentaa musiikkikasvatusnäkemystä pelkkien lauluhetkien ulkopuolelle ja näin ollen tukea kaltaisiani laulutaidottomia lastentarhanopettajia työssään.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tietoa musiikkikasvatuksesta, jota tarvittiin menetelmän luomiseksi. Teoriatietoa on kerätty 4–5-vuotiaiden kyvystä äänen ominaisuuksien tutkimiseen, kuuntelukasvatuksesta sekä musiikillisesta keksinnästä. Taustatietona opinnäytetyölle on kerätty tietoa varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista, lastentarhanopettajan tehtävistä ja pedagogisesta suunnittelusta.
Opinnäytetyössä selvitettiin Musisoitu äänimaailma -menetelmän käytännön toimivuutta sekä soveltuuko menetelmän osaksi varhaiskasvatuksen musiikkikasvatusta. Lisäksi selvitetään menetelmän soveltuvuutta käytettäväksi myös niille varhaiskasvattajille, jotka eivät tunne musiikkia vahvuudekseen. Opinnäytetyössä menetelmää testattiin lapsiryhmän kanssa. Testaukseen perustuvan kehittämisen avulla luotiin käytännössä toimiva menetelmä päiväkodin kuuntelu- ja musiikkikasvatukseen. Aineiston keräämiseen käytettiin havainnointia, haastatteluja ja kyselylomaketta.
Opinnäytetyössä Musisoitu äänimaailma -menetelmä todettiin käytännössä toimivaksi. Se soveltuu toteutettavaksi 4–5-vuotiaiden lasten kanssa osana varhaiskasvatuksen musiikkikasvatusta. Menetelmä noudattaa varhaiskasvatussuunnitelman musiikkikasvatukselle määrittelemää linjaa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Musisoitu äänimaailma -menetelmä, josta on luotu kirjallinen materiaali varhaiskasvattajien käyttöön. Menetelmä soveltuu työkaluksi menetelmän ohjaajan musikaalisuudesta riippumatta.The aim of this thesis was to create a new method for the music education at a kindergarten. The purpose of this method was to develop a child’s ability to hear, know about sounds details and to learn more about different types of instruments. The method is named Played soundscape. This kind of method gives children a new way to learn the basic elements of music and extend educators’ views of music education to more than just singing.
The theoretical framework presented some information of the musical education, which was needed to create the method. The theory was collected about 4–5-year-old children’s abilities to recognise sound details for hearing education and musical invention. As background research, the information of early childhood education documents, kindergarten teacher tasks and pedagogical planning were reviewed. In the thesis, the Played soundscape method was investigated in practical work together with its suitability for the music education of a kindergarten and its usability for unmusical educators. This potential was researched using observation, interviews and questionnaires. The method was tested with children and this way made it more practical.
According to the results, the Played soundscape method was seen as practical. It can be used as part of 4–5- year-old children’s music education at kindergartens. The method follows principle which Finnish early childhood education’s program specifies for music educations at kindergarten. This thesis produced the Played soundscape method and literary material for educators’ use. The method was also a useful tool for unmusical educa-tors
