Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ikäihmisten keskinäistä yhteisöllisyyttä Tampereella sijaitsevassa ikäihmisten palvelukeskuksessa Kuuselakeskuksessa sekä löytää keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja kehittämiseen. Kohderyhmänä olivat keskuksessa asuvat kotihoidon asiakkaat sekä yksityisasukkaat. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä asukkaiden hyvinvointia, vahvistavat heidän osallisuuttaan ja vähentävät yksinäisyyttä. Tutkimusongelmana oli, millaista keskinäistä yhteisöllisyyttä ikäihmisten välillä on Kuuselakeskuksessa, ja kuinka sitä olisi mahdollista vahvistaa ja kehittää. Työssä oli myös kolme tarkentavaa tutkimuskysymystä: Millaista keskinäistä yhteisöllisyyttä Kuuselakeskuksen asukkaiden välillä on nyt? Mitkä tekijät vaikuttavat asukkaiden näkökulmasta yhteisöllisyyteen Kuuselakeskuksessa? Millaista keskinäistä yhteisöllisyyttä asukkaat kaipaisivat ja millaisin keinoin he toivoisivat sitä kehitettävän?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli osallistuva havainnointi. Aineisto on kerätty Kuuselakeskuksessa maalis-huhtikuussa 2017, yhteensä viidellä havainnointikerralla. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa analyysia käyttäen.
Saadut tulokset on jaettu tutkimuskysymysten pohjalta kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäinen osa-alue kuvailee Kuuselakeskuksen asukkaiden välillä tällä hetkellä esiintyvää yhteisöllisyyttä, toinen osa-alue puolestaan yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja kolmas yhteisöllisyyden kehittämistä asukkaiden näkökulmasta. Asukkaiden kokeman yhteisöllisyyden osalta nousi keskeisenä esiin, että asukkaiden välillä on nykyisellään yhteisöllisyyttä, mutta myös osattomuutta ja yksinäisyyttä. Yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä olivat esteettömyys, keskuksen koko ja siellä liikkuvat monet ryhmät, ystävyyssuhteiden muodostamiseen liittyvät seikat sekä asukkaiden oma aktiivisuus ja toimintakyky. Yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulmasta nousivat esiin esteettömyyden parantaminen, osallisuuden ja voimaantumisen kokemusten luominen, pelkälle kohderyhmälle suunnatun ohjelman järjestäminen ja ystävyyssuhteiden tukeminen.
Tuloksista kävi ilmi, että kohderyhmällä oli itselläänkin halu yhteisöllisyyden kehittämiseen. Yhteisöllisyys nousi esiin keskuksen arkea seuratessa ja asukkaiden keskusteluissa. Tutkimuksessa pyrittiinkin mahdollisimman pitkälti tuomaan esille asukkaiden omia mielipiteitä ja toiveita, näin samalla tukien heidän osallisuuttaan. Kohderyhmän on tärkeä olla mukana oman yhteisönsä muokkaamisessa ja kehittämisessä, jotta saavutettaisiin mahdollisimman toimivia ja pysyviä tuloksia. Myös tulosten konkreettisuudella on suuri merkitys, jotta ne ovat helposti vietävissä käytäntöön.The purpose of this thesis was to collect information on the communality of the residents of Kuuselakeskus service center for the elderly and find ways to strengthen and develop it. The aim of this thesis was to increase the residents’ well-being and involvement and decrease loneliness.
The study was qualitative in nature. The data were collected through participative observations. The data were analyzed through theory based content analysis.
The results reveal that the residents feel communality, but some of them also feel loneliness. Issues that had an impact on the communality were accessibility, the size of the center, the groups of people that lived and visited there, ability to make and maintain friendships and personal activity and health. The communality could be strengthened by improving accessibility, creating experiences of involvement and empowerment, creating activities only for the residents and supporting friendships.
Communality was a theme that constantly came up when observing the center’s everyday life and conversations between the residents. The study aimed to shed light on the residents’ opinions and expectations and seemed to succeed on that. It is important that the residents are involved in developing their community so that the results can be effective and permanent
