Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Kajaanin III Lehtikankaan apteekin sisäisen laskennan tarpeisiin katetuottolaskelma, jossa arvioitaisiin apteekkiin perustetun kosmetologin hoitohuoneen kannattavuutta sen ensimmäisenä toimintavuonna 03/2016–02/2017. Työ oli tärkeä toimeksiantajalle, koska siinä tarkistettiin eri hoitoryhmien muuttuvat ja kiinteät kustannukset. Katetuottoalaskelman avulla selvitettiin hoitoryhmien liikevaihto-osuudet kaikista tuotetuista hoitopalveluista, lisäksi voitiin laskea hoitoryhmien myyntikatteet ja käyttökatteet. Katetuottoanalyysin avulla saatiin selvitettyä hoitopalveluiden tuottamiseen liittyvää kustannusrakennetta. Opinnäytetyö on hyödyllinen apteek-kitoimijoiden lisäksi kosmetologien ammattikunnalle, koska sen avulla voidaan arvioida realistista asiakasvirtaa uudessa yrityksessä ja pohtia kannattavuuden merkitystä missä tahansa vastaavia palveluita tarjoavassa yrityksessä Tämä tapaus on ajankohtainen sekä Suomessa että kansainvälisesti tarkasteltuna, kun apteekkipalvelut ovat monipuolistumassa.
Työn teoreettinen viitekehys käsittelee kannattavuuden merkitystä yritystoiminnassa sekä katetuottoanalyysiä kannattavuuden hallintamenetelmänä. Empiirisessä osassa laaditaan katetuottolaskelma Lehtikankaan apteekin kosmetologipalveluihin ja käydään läpi siihen liittyvät tunnusluvut sekä tehdään herkkyysanalyysiä. Tunnuslukujen määrittely ja herkkyysanalyysitestit toimivat kannattavuuden mittareina sekä kannattavuuden ylläpitämisen ja kehittämisen välineinä. Katetuottoanalyysin laatimiseksi tietoa kerättiin apteekin sähköisistä järjestelmistä ja tieto luokiteltiin Excel – taulukkolaskentaohjelmassa katetuottoanalyysin periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyö vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Paljonko eri hoidoista jää voittoa? Onko kosmetologin hoitohuone kannattavaa liiketoimintaa apteekissa? Kuinka hoitohuoneen kannattavuutta voidaan määritellä, ylläpitää ja kehittää? Opinnäytetyön lopussa pohditaan koko työn etenemistä ja onnistumista.
Laatimani katetuottolaskelma antaa hyvää perustietoa kosmetologipalveluiden kannattavuudesta Lehtikankaan apteekissa. Osa tunnusluvuista on helposti laskettavissa ja osaan tunnusluvuista ei oteta tässä työssä kantaa. Laskelman tulkitseminen mm. katetuoton ja käyttökatteen osalta on monimutkaisempaa. Herkkyysanalyysiin valittiin neljä esimerkkiä: kuinka kannattavuuteen vaikuttaa, jos hoitopalveluiden kokonaismyyntimäärä paranee tai hintoja nostetaan tai muuttuvia kustannuksia karsitaan tai tuotevalikoimasta poistetaan sellaisia hoitopalveluita, joita asiakkaat ovat käyttäneet hyvin vähän. Yhteenvetona voidaan sanoa, että laskelmapohjaa voi käyttää monenlaisiin testeihin. Tässä opinnäytetyössä laskelmapohjat ja liitteet on kuitenkin laadittu ensisijaisesti Lehtikankaan apteekin tietoon ja tarpeisiin. Tunnuslukujen laskemiseen tarvittavat kaavat sekä kate-tuottolaskelman runko ovat kuitenkin kaikkien lukijoiden saatavilla.
Tämän kehittämistyön avulla toimeksiantaja voi jatkotutkimuksissaan selvittää mikä on kosmetologin hoitohuoneen osalta lopullisen yrittäjävoiton määrä sekä paljonko ovat yksittäisten hoitopalveluiden kustannukset ja kuinka näiden kustannustietojen avulla voidaan tarkistaa kosmetologien palveluhinnastoa. Opinnäytetyön pohjalta voidaan tehdä myös erilaisia lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia, joissa huomioidaan kannattavuusnäkökulma. Opinnäytetyössä laadittu laskelmapohja voidaan ottaa vakituiseen käyttöön, kun seurataan hoitohuoneen kannattavuutta tulevina toimintavuosina ja laskelmaa voidaan hyödyntää myös muissa apteekin tarjoamissa palveluissa.The aim of this Bachelor`s thesis was to prepare a gross margin statement for management accounting at Kajaani III Pharmacy at Lehtikangas. With that cost-profit analysis it is possible to evaluate the profitability of a cosmetologist’s treatment room at the pharmacy during its first operational year 03/2016–02/2017.
First, data was gathered from the pharmacy`s IT systems and categorized into an Excel spread-sheet with the principles of cost-profit-volume analysis. As a conclusion, the gross margin statement gave good basic data of the profitability in cosmetological services. The key figures and the sensitivity analysis can be used as indicators of profitability and instruments of maintaining and developing it.
In the future, the principal can utilize the thesis to discover what the individual costs and final entrepreneur’s gain are in care services and how to check the prices of the cosmetological services. The principal can also conduct different kinds of short and long term plans easier, considering the profitability viewpoint. The statement can be taken in permanent use when monitoring the profita-bility of a cosmetologist’s treatment room in the following years of operation and it can also be used in other services in the Lehtikangas pharmacy
