Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää etäomistajuuden vaikutusta metsänomistajien tietotasoon ja metsänkäytön suunnitteluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajien metsiin liittyvää arvomaailmaa, joka vaikuttaa olennaisesti heidän metsiensä käytön suunniteluun. Lisäksi selvitettiin vastaajien suhtautumista metsänhoitoyhdistystä kohtaan ja tarkasteltiin, onko etäomistajuudella tähän vaikutusta.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä joulukuussa 2017. Kyselylomakkeita lähetettiin 300 kappaletta, joista 200 meni Joensuun ja 100 Helsingin alueelle. Tällä pyrittiin varmistamaan sekä etä- että lähiomistajien mukaan saaminen. Tutkimukseen osallistui 144 henkilöä eli 48 % kyselylomakkeen saaneista.
Etäomistajuus määriteltiin kahdella eri tavalla: toisessa määritellyssä kriteerinä oli etäisyys ja toisessa kuntarajat. Kahden määrittelytavan malliin päädyttiin luotettavuuden saavuttamiseksi sekä siksi, että tuloksia voitaisiin vertailla muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa. Erot etä- ja lähiomistajien tietotasoissa, arvomaailmoissa sekä metsien käytöissä olivat kummankin jaon mukaan vähäisiä. Myös metsänhoitoyhdistykseen suhtauduttiin samankaltaisesti. Tilastollista eroa etä- ja lähiomistajien tietotasoissa havaittiin ainoastaan näissä seikoissa: viimeisimpien metsissä tehtyjen ja tulevien toimenpiteiden ajankohdat sekä mahdolliset suojelukohteet. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen istutuspalvelun käytön määrässä oli havaittavissa eroja etä- ja lähiomistajien kesken. Tulosten perusteella ei pidetty tarpeellisena esittää kehitysehdotuksia toimeksiantajalle.The aim of this study was to find out the influence of long-distance ownership on for-est owners’ knowledge level and the forestry planning. The research also examined the respondents’ forest-related values which have a major impact on the planning of their forests. In addition, respondents' attitude towards the forest management associa-tion was investigated and examined whether the long-distance ownership had any ef-fect on it.
The survey was conducted by a questionnaire in December 2017. In the survey 300 questionnaires were sent out, of which 200 went to the Joensuu and 100 in Helsinki area. This was done to ensure that both long-distance and near-by owners were repre-sented equally. The study involved 144 people, meaning 48% of the respondents.
When looking at the results, long-distance ownership was defined in two different ways: one criterion was distance, and the other was municipality borders. The two ap-proaches to the definition were based on achievement of reliability and a more stable reference base for other related studies. Differences between long-distance and near-by owners in knowledge levels, in values and in the use of forests were negligible. Transactions with the forest management association were also very similar in all cas-es. Deviations in the knowledge levels were only found in the time of the most recent operations in the forests and in the next upcoming operations, as well as in the exist-ence of potential conservation sites. In addition, there were differences in the use of the forest management association's planting service between long-distance and near-by owners. Based on the results, it was not felt necessary to present development pro-posals to the commissioner
