Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena Vanhan Vaasan sairaalan hoitohenkilökunta kokee työhyvinvointinsa ja työkykynsä. Työhyvinvointi on kohdeorganisaation toiminnan teemana vuonna 2017, joten tutkimuksen aihe oli tarpeellinen ja ajankohtainen. Tutkimuskysymyksillä haettiin vastausta hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tilaan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa sekä selvitettiin tekijöitä, jotka tukevat työhyvinvointia ja työkykyä. Tutkimukseen osallistuneilta vastaajilta tiedusteltiin myös mahdollisia tekijöitä, joita työhyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta pitäisi kehittää.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation, työn, työolojen ja johtamisen, perheen ja lähiyhteisön sekä työkuormituksen merkitystä työhyvinvoinnin taustalla. Viitekehyksessä tarkasteltiin lisäksi työkyvyn määritelmää ja oikeuspsykiatriaa. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisellä, puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kaksi kysymystä esitettiin avoimina kysymyksinä. Kyselylomake oli Työturvallisuuskeskuksen tuottama Yksilö-tutka 2.0. Lomake sisälsi vastaajien taustatietojen keruulomakkeen, työhyvinvointi-indeksin, työkykyarvion kysymykset ja tulosten analysointiin tarvittavan asteikon. Tutkimukseen osallistui yhteensä 111 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joista 11 toimi lähiesimiehenä. Tutkimuksessa saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa saatiin tietoa hoitohenkilöstön kokemuksista liittyen työhyvinvointii ja työkykyyn. Tutkimuksen tulosten mukaan merkittävänä voidaan pitää sitä, että kaikki ammattiryhmät kokivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä työhyvinvointi- ja työkykyindeksin arviointiasteikolla hyväksi. Tutkimuksen tulokset korostivat johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukijana. Tutkimus osoitti, että samat tekijät, jotka tukevat työssä jaksamista, kaipaavat myös kehittämistä.The purpose of this research was to find out how the nursing staff experience their occupational wellbeing and work ability in Vanha Vaasa forensic hospital. The subject of the research was necessary and current because wellbeing at work occurs as a theme for the target organization in 2017. The research questions dealt with the current state of wellbeing at work and work ability of the nursing staff. A further aim was to identify the factors that support work ability and wellbeing at work. The respondents of the research were asked which elements of the work should be developed from the point of view of wellbeing and work ability.
The theoretical frame of this research deals with health and the ability to function, know-how, values, attitudes and motivation, work, working conditions and leadership, family, local community and work load and how they affected the wellbeing at work. Also work ability and forensic psychiatry were examined in the theoretical frame. A quantitative method was mainly used in this research. The material of the research was collected with a quantitative, semi-structured questionnaire. Two questions of the questionnaire were open-ended questions. The questionnaire was Personal Radar 2.0. produced by the Centre for Occupational Safety. The form included different parts: the background information of the respondents, occupational wellbeing index, questions for the estimate of the ability to work and a scale to analyze the results. The research was responded by 111 employees of which 11 were superiors. The material provided by the research was analyzed by SPSS program and content analysis.
The results of this research revealed information about the experiences of the nursing staff related to wellbeing at work and work ability. According to the results it can be considered significant that every professional group experienced that their wellbeing at work and work ability were on a good level by the standards of well-being index and work ability index. The results of the research emphasize the importance of leadership supporting wellbeing at work and work ability. This re-search showed that the same factors that support wellbeing at work also need development
