Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mikä on kuntouttavan työtoiminnan merkitys sen asiakkaille. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten kuntouttavaa työtoimintaa voisi kehittää asiakkaiden kokemusten perusteella. Työn tilaajana toimi eräs eteläsuomalainen kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä taho.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esiteltiin, mitä kuntouttava työtoiminta on. Toisessa osassa tarkasteltiin hyvän asiakastyön piirteitä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, jossa oli avoimen haastattelun piirteitä. Tutkimuksessa haastateltiin viittä kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, jotka valittiin sattumanvaraisesti. Aineisto analysoitiin käyttäen narratiivista analyysiä.
Tutkimuksesta selvisi, että kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaiden arkirytmi paranee ja he aktivoituvat lähtemään ulos kotoaan. He saavat työtoiminnasta myös merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. Asiakkaille kuntouttava työtoiminta on sisällöltään mielekästä, mutta sitä ei kuitenkaan koeta työllistymistä edistävänä palveluna. Negatiivisena koetaan kuntouttavan työtoiminnan asema yhteiskunnassa sekä sosiaalialan työntekijöiden asenteet. Kuntouttavan työtoiminnan asiakastyötä tulisi tämän tutkimuksen perusteella kehittää asiakaslähtöisempään suuntaan.The goal in this thesis was to study the meaning of rehabilitative work for the clients. It was also examined how to develop the rehabilitative work, based on the clients’ experiences. The thesis was commissioned by an anonymous provider of rehabilitative work in southern Finland.
The theoretical framework of this study consists of two parts. The first part introduces rehabilitative work. The second part focuses on the good practices of client work.
The study was conducted as a qualitative research. The method of data collection was a themed interview, with some features of an unstructured interview. In this study, five random clients of rehabilitative work were interviewed. The data from these interviews were analyzed using narrative analysis.
The study concluded that the rehabilitative work improves the clients’ daily rhythm and they are more active to get out of home. They also get new meaningful social relationships out of rehabilitative work. The contents of rehabilitative work are viewed positively, but it does not improve their chances of finding employment. The social status of rehabilitative work and the poor attitudes of the employees in the social services are reported as negative experiences for the clients. Based on the study, the rehabilitative work should be further developed towards a more client-oriented outlook
