Tiivistelmä:
Työn tarkoituksena oli tutkia, millaista on Finnairin lentävän henkilökunnan vertaistukitoiminta, tavoittaako se kohderyhmänsä, onko toiminnalla riittävästi tunnettuutta ja miten toimintaa voisi mahdollisesti saadun palautteen avulla kehittää.
Työmenetelmänä käytettiin tutkimuskyselyä, jossa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Vastaukset analysoitiin asetettujen tutkimuskysymysten mukaan.
Tutkimus osoitti, että toiminnan tunnettuutta voisi vielä lisätä. Viidennes vastaajista ei tiennyt, että vertaistukitoimintaa on. Varsinkin esimiesten tulisi tietää toiminnasta paremmin ja olla siten valmiimmat tarjoamaan myös vertaistuen kanavaa, yhtenä keinona ylläpitää ja parantaa työkykyä ja työhyvinvointia.
Mahdollisesti vertaistukitoiminnan heikon tunnettuuden vuoksi, osa koki sitä kohtaan epäluottamusta ja toiset tiesivät paremmin, että työterveyshuoltopalveluiden kautta on saatavilla ammattiapua. Vastauksissa ilmennyt vertaistuen rinnastaminen ammattiapuun, paljasti sen tosiasian, että vaikka vertaistukitoiminnan tavoite, on olla ennaltaehkäisevää toimintaa, niin sitä ei välttämättä mielletä siksi. Tämän vuoksi vaarana on, että vertaistukitoiminnan piiriin tullaan hakeutuneeksi liian myöhään, kun ongelmat ovat jo kasaantuneet.
Kyselyssä paljastui kuitenkin hyvin positiivinen suhtautuminen toisten ohjaamiseen vertaistukitoiminnan piiriin. Positiivisen suhtautumisen jalkauttaminen käytännön tekojen tasolle hyötyisi siitä, että tietoa vertaistukitoiminnasta lisättäisiin ja tiedon löytämistä yrityksen sisäisiltä verkkosivuilta parannettaisiin. Vertaistukitoiminnan selkeämpi mieltäminen työkykyä edistäväksi toiminnaksi, joka tapahtuu yhteistyössä lähiesimiesten, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa selventäisi vertaistuen roolia, ja sitä ei tällöin sekoitettaisi ammattiapuun. Kynnys hakea vertaistukea madaltuisi.
Vertaistuen tutkiminen työkykyä edistävästä näkökulmasta paljasti, että kirjalliset lähteet ovat työhyvinvoinnin kentältä. Vertaistukitoiminnan toimintakuvauksessa määritellään vertaistukitoiminnan olevan työkykyä edistävää. Näille ajatuksille vastakohtaisesti, vertaistukitoiminta-määreenä mielletään usein toiminnaksi, johon osallistuneille on jokin suuri ongelma tai heille on tapahtunut jokin vakava asia. Tämä aikaansai pohdintaa siitä, hyötyisikö vertaistukitoiminta siitä, jos se nimettäisiin uudelleen keskinäiseksi tueksi, tiimiavuksi tai vastavuoroiseksi avuksi.Abstract:
The objective of this study was to chart the benefits of Finnair’s peer support for the cabin crew, and thus the following questions arose: does it reach its target public; is the awareness of the peer support at acceptable level; and how to improve the peer support with the information received through the query.
The study was conducted by accomplishing a query with quantitative and qualitative questions. Questions where analysed through the questions that where set up for the query.
The study indicated that it would be good to improve the awareness about peer support for the cabin crew. One fifth of the participants did not know that the peer support exists. Especially the inflight supervisors and people in management positions should know about the peer support more and be more acquainted with it. That would lead to a scenario that they would offer peer support as a one possible to way to find help and enhance one’s ability to work and prosper.
Possibly by lacking proper awareness of the peer support, some of the participants in the query have an idea that the peer support is not trusthworthy. Some of the participants where more aware of the other means of getting help, such as through occupational healthcare. By contrasting peer support to the help received through occupational healthcare, shows the fact, that people tend not to see peer support as a preventive activity. This might create a danger that people craving for help through peer support, look for that at too late stage of the subject at hand. Problems might have piled up a little too high.
A genuinely positive attitude towards peer support was found, when asking would people be willing to direct colleagues to find help through peer support. To implement that positive attitude into action, would benefit if awareness of the peer support would be increased and that information about peer support through Company Hub (Finnairs website for its employees) would be made more easily accessible. Since peer support’s main goal is to be preventive activity that helps enhance work well-being, those offering peer support would greatly benefit if they would manage to implement a solid understanding throughout the organisation that peer support is organized in co-operation with management, occupational healthcare and occupational safety representatives and thus should not be mixed with professional help.
When peer support is examined from a perspective how to improve ability to work, it showed that literature written on the subject were mostly from the field of work well-being. In align with that, the aim of Finnairs peer support is to improve work ability. This generated pondering if renaming the peer support to mutual or reciprocal aid, or perhaps team-aid, would be of any use
