Tässä opinnäytetyössä on tutkittu viiden varhaiskasvatuspalveluita käyttäneen vanhemman kokemuksia vanhemmuuden tukemisesta. Tutkimuskysymys oli ”Millaisia kokemuksia vanhemmilla on vanhemmuuteensa saamasta tuesta varhaiskasvatuksen kontekstissa?” Tarkoitus on ollut tutkia varhaiskasvatuslain määrittelemää velvoitetta tukea vanhempia lapsen kasvatustehtävässä vanhempien omia kokemuksia kuunnellen. Ensisijaisesti tavoitteena on ollut syventää ymmärrystä vanhemmuuden tukemisesta tiedostaen, että vanhemman tai huoltajan voimavaroja lisäämällä edistetään lapsen hyvinvointia.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka metodologinen lähestymistapa on sisältänyt fenomenologis-hermeneuttisia piirteitä. Tutkimusaineisto on kerätty videoidun teemahaastattelun avulla ja sen analyysi on toteutettu sisällönanalyysin rakennetta mukaillen. Tutkimus toteutettiin Ruskon kunnan Hiidenvainion päivähoitoyksikössä syksyn 2016 aikana. Tutkimusjoukko koostui viidestä vapaaehtoisesta vanhemmasta, joiden lapset osallistuivat kyseisen päiväkodin varhaiskasvatukseen.
Tutkimustulokset myötäilevät hyvin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kirjattuja tapoja ylläpitää ja vahvistaa vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Vuorovaikutuksellinen tukeminen nousi haastateltujen kokemuksista merkityksellisemmäksi tavaksi kannatella vanhemmuutta. Luottamuksellisuus kasvatuskumppanuudessa sekä yhteisöllisyyden kokemukset olivat toimineet myös vanhemmuutta vahvistavina elementteinä.
Tämän kohdennetun ja rajatun tutkimuksen perusteella ei voida yleistää tutkimustuloksia koskemaan valtaosaa varhaiskasvatuspalveluita käytäviä vanhempia, mutta niiden avulla voidaan ymmärtää, sisäistää ja vahvistaa lastentarhanopettajana työskentelevän sosionomin tavoitteellisen yhteistyön merkitystä lasten vanhempien tai huoltajien kanssa. Vanhempien kokemukset ovat todellisia ja aitoja, joten niiden merkitykset kasvatusyhteistyöhön ovat vaikuttavia. Tutkimustulosten avulla on myös mahdollista kehittää varhaiskasvatuksen laatua Ruskon kunnassa vanhempien kanssa tehtävän kasvatusyhteistyön osalta.This thesis studies the experiences of five parents who have used early childhood education services, focusing on their experiences in parenthood support. The research question was “What kind of experiences do the parents have in getting support for their parenthood in the context of early childhood education?”. The aim was to study the obligation defined in early childhood education legislation that parents be supported in raising the child, through the parents’ own experiences. The primary goal was to deepen the understanding of parenthood support recognizing that by increasing the assets of the parent or caregiver, the child’s wellbeing is enhanced.
The thesis has been carried out as a qualitative research and the methodological approach has included hermeneutic phenomenological features. The research material has been gathered via a recorded theme interview and its analysis was carried out according to the structure of content analysis. The research was carried out in the municipality of Rusko, in Hiidenvainio daycare unit, during autumn 2016. The researched group was formed by five voluntary parents whose children took part in the early childhood education in the daycare in question.
The research findings conform well to the ways stated in the Basics of Early Childhood Education Planning, about maintaining and enforcing the co-operation with the parents and caregivers to enhance the child’s growth, development and learning. Interactive support turned out to be the most meaningful way to support parenthood according to the experiences of the interviewees. Also confidentiality in the education partnership and the experiences of communality had been elements that had strengthened the parenthood.
Based on this rather small research, the findings cannot be generalized to apply to the majority of parents using early childhood education services, but they can help to understand and assimilate the meaning of goal-directed co-operation between the children’s parents and caregivers and a bachelor of social services who works as a kindergarten teacher. The experiences of the parents are real and genuine so their significance in education co-operation is meaningful. Also, based on the research findings it is possible to develop the quality of early childhood education in the municipality of Rusko, for the part of education co-operation with the parents
