Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa parturi-kampaajana toimivien yrittäjien työhyvinvoinnin tilasta. Tutkimusongelmassa haettiin vastauksia kysymyksiin, joissa selvitettiin parturi-kampaajien työhyvinvoinnin tilaa, osatekijöitä, jotka korostuvat parturi-kampaajan työssä, sekä kehittämisehdotuksia tulevaisuuteen.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehys keskittyi Marja-Liisa Mankan luomaan hyvinvointimalliin, joka kuvaa laajasti työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää parturi-kampaajana toimivaa pienyrittäjää. Yrittäjät osallistuivat teemahaastatteluihin, jossa he itse saivat jäsentää vastauksensa haluamaansa muotoon ja näin ollen vastauksista saatiin ainutlaatuisia.
Teemahaastatteluiden tuloksista selvisi vastaajien työhyvinvoinnin olevan keskimääräisesti hyvä. Työhyvinvoinnin tilaan vaikutti yrittäjien työmäärä suhteessa vapaa-aikaan, työympäristö ja toimivat työvälineet. Vastaajilla tärkeimmiksi osatekijöiksi nousivat työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan ja hyvä ryhmähenki työpaikalla.
Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että laadullisen tutkimuksen avulla saatiin hyvä kuva parturi-kampaajien työhyvinvoinnin nykytilasta. Vastaajista kolme neljästä koki työnsä mielekkääksi, ja he viihtyivät työssään hyvin. Hyvään työhyvinvointiin edesauttoivat stressin hallinta, töiden organisointi ja järkeistäminen sekä työn- ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen.The purpose of this thesis was to study hairdresser entrepreneurs' well-being at work. The goal of the study was to find out the hairdressers' current state of well-being at work, identify the elements that are emphasized in hairdressers work, as well as provide proposals for development in the future.
This study was carried out by using qualitative research methods. The theoretical part of the thesis focused on well-being model created by Marja-Liisa Manka, which describes widely elements that influence well-being at work. For the study, four hairdresser entrepreneurs were interviewed. The entrepreneurs took part in the theme interviews, where they themselves were able to parse their responses to a desired format, and therefore the responses were unique.
As a result of the interviews, it became clear that the respondents well-being at work was good on average. Well-being at work was reflected by the amount of work in relation to leisure time, work environment and tools of trade. According to the respondents, the most important factors were knowing how to separate work and leisure time from each other and good team spirit in the workplace.
As a conclusion of this study, it can be stated that by means of qualitative research it was possible to get a good picture of the current state of the hairdressers' well-being. Three out of four respondents felt that their work is meaningful and they enjoy their work. Good well-being at work resulted from stress management, organization and the balance between work and leisure
