Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka ehdonalaiseen valvontaan vapautuneet kuntoutuvat mielestään takaisin yhteiskuntaan, heidän kokemuksiaan viranomaisten ja läheisten asenteista sekä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat rikollisuudesta irtaantumiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Tavoitteena oli tuoda asiakkaiden oma ääni kuuluviin ja tuoda esiin kehittämisideoita kriminaalihuollossa tehtävään työhön.
Tutkimus suoritettiin Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikössä. Tutkimukseen osallistui kolme ehdonalaiseen valvontaan vapautunutta vankia sekä lisäksi kaksi yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijää. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen lähestymistapa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin kasvokkain Turun yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Haastattelun aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua.
Tutkimustulokset osoittivat, että ehdonalaiseen valvontaan vapautuneilla on monia haasteita, jotka vaikuttavat vapauteen kuntoutumisessa. Asunnottomuus, työttömyys, vähävaraisuus, päihteidenkäyttö sekä vapautuneiden taustat vaikuttavat siihen, kuinka hyvin he kuntoutuvat. Perheen ja läheisten tuella on suuri merkitys rikollisuudesta irtautumisessa. Asiakkaan oman motivaation ja asenteen tärkeys nostettiin esille.
Tutkimustulokset kertoivat myös asteittaisen vapautumisen hyödyistä rikostentekijöiden kuntoutumisessa.
Kehittämisen tarpeessa olevia asioita olivat viranomaisten välinen yhteistyö ja verkostoituminen sekä yhteiskunnan rakenteiden sekä lainsäädännön jäykkyys.The purpose of the study was to find out about how those who are released on parole rehabilitate back to society, what their experiences have been of the attitudes of the authorities and their relatives and friends, and what factors are integral to withdrawing from crime and attaching oneself to society.
The study was conducted in the community sanctions office of Turku. Three people released on parole and two employees of the community sanctions office participated in the study. The study approach was qualitative. The research method was semi-structured theme interview. The interviews were carried out face to face in the community sanctions office of Turku. Theming was used to analyze the collected research data.
The results of the study indicated that parolees have many challenges, which influence the rehabilitation back to freedom. Homelessness, unemployment, poverty, substance abuse and the backgrounds of the parolees influence how well they rehabilitate. The support of family and those who are close to them has great significance when withdrawing from crime. The importance of the client’s own motivation and attitude was also highlighted.
In addition, the study results highlighted the benefits of releasing prisoners gradually in rehabilitation. Matters that need improving were the co-operation and networking between the authorities, and the rigidity of society’s structures and legislation
