Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tietoisuustaitoja voitaisiin harjoitella päiväkodissa ja olisiko harjoittelusta vaikutuksia lapsiryhmän tunnelmaan ja käytökseen. Tutkimus sisälsi viisi tietoisuustaitoharjoitustuokiota päiväkodin 1–5- vuotiaiden lasten ryhmässä sekä ryhmän omatoimisen harjoittelujakson. Tutkimuksen kesto oli yhteensä 8 viikkoa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisesti toiminnallisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin päiväkotiryhmän henkilökuntaa haastattelemalla ja keräämällä heidän havaintojaan lapsiryhmän käytöksestä tutkimuksen aikana. Lasten tunnetilat kartoitettiin harjoitusten yhteydessä ja heidän mielipiteensä dokumentoitiin. Tutkimusjakson lopuksi lasten vanhemmilta kysyttiin kotona tehdyistä havainnoista harjoittelun vaikutuksista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee tietoisuustaitoja ja niiden harjoittamisen vaikutuksia tunteiden käsittelyyn ja stressin sietoon. Tutkimusympäristönä on päiväkoti, joten teoriaosuus käsittelee myös varhaiskasvatusta ja sitä, miten tietoisuustaitoja voidaan harjoittaa päiväkotiympäristössä. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat tietoisuustaidot, tunteet ja varhaiskasvatus.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tietoisuustaitoharjoitukset koetaan mielekkäänä toimintana päiväkodissa. Harjoittelun hyödyt eivät tule kuitenkaan näkyviin kovin nopeasti. Tutkimusryhmän henkilökunta koki päiväkotipäivät kiireisinä, joten tietoisuustaitoharjoittelu pitäisi suunnitella päivän ohjelmaan tarkasti, jotta harjoitukset tulisi pidettyä säännöllisesti.The purpose of this study was to investigate how mindfulness could be practiced in daycare and to find out the effects of the training on the atmosphere and behaviour in a child group. The study included five mindfulness sessions for children aged 1 to 5 and a self-training period. The duration of the study was a total of 8 weeks.
The study was a qualitative practice-based research. The data was collected by interviewing the staff of kindergarten and collecting their observations of children's behaviour during the study. Children's emotional state was surveyed during the exercises and their opinions were documented. Finally, at the end of the study period, the children's parents were asked about their observations of the impact of the training at home.
The theoretical framework of the study deals with mindfulness and its impact on processing of emotions and stress tolerance. The research environment is kindergarten, so the theoretical part also deals with early childhood education and how mindfulness can be practiced in kindergarten environment. The fundamental concepts in the study are mindfulness, emotions, and early childhood education.
Based on the study results, it can be concluded that mindfulness is a meaningful activity in kindergarten. The benefits of the training, however, do not appear very quickly. The staff of kindergarten group that formed the target group of the study found the days busy, so mindfulness training should be planned into the daily program accurately, thus the exercises could be held on a regular basis
