Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat kolmiportaisen saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla. Opinnäytetyössä selvitettiin lisäksi, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoito-osaamiseen. Saattohoitomallin keskimmäisellä tasolla toteutetaan erikoistunutta saattohoitoa alueellisin saattohoitoyksiköin ja vastataan myös saattohoidon alueellisesta konsultaatiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sairaanhoitajien saattohoito-osaamista sekä hoitotyön koulutusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusdata kerättiin teemamuotoisten ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Tulokset koskien sairaanhoitajan saattohoito-osaamista jaettiin kolmeen pääluokkaan: potilaan fyysinen hoito, potilaan psyykkinen hoito sekä työskentely omaisten kanssa. Osaamiseen vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: osaamista vahvistavat tekijät sekä osaamista heikentävät tekijät. Potilaan fyysinen hoito jakautui neljään yläluokkaan: lääkehoitoon, potilaan tarkkailuun, potilaan perushoitoon sekä toimenpideosaaminen. Potilaan psyykkinen hoito sisälsi myös neljä yläluokkaa: hoitosuhde, potilaan pelon ja ahdistuksen huomioiminen, kriisityö ja hengellisten tarpeiden huomioiminen. Työskentely omaisten kanssa sisälsi kaksi yläluokkaa: omaisten tukeminen ja omaisten ohjaaminen. Osaamista vahvistavat tekijät jakautuivat viiteen yläluokkaan: sairaanhoitajaan liittyvät ominaisuudet, työnantajan tuki, sairaanhoitajan tietoperusta, toimiva työyhteisö sekä tiedon hankkiminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaamista heikentävät tekijät sisälsivät kaksi yläluokkaa: resurssien puute ja puutteet moniammatillisessa yhteistyössä.
Opinnäytetyömme tulokset olivat linjassa aiemman sairaanhoitajien saattohoito-osaamista koskevan tutkimuksen kanssa. Tieteellistä tutkimusta saattohoito-osaamisesta on kuitenkin vielä hyvin vähän. Suomessa saattohoidon osaamista on ainoastaan sivuttu tutkimuksissa, ja kansainvälisestikään tutkimusalue ei ole vielä kovin tunnettu. Saattohoito-osaamisen jatkotutkimus tulee olemaan maassamme vieläkin tärkeämpää, sillä väestön eliniänodotusten kasvaessa ja sairauksien hoitojen kehittyessä saattohoidon tarve tulee yhä kasvamaan. Lisätutkimus on tärkeää myös koulutuksen kehittämisen kannalta.The aim of this study was to define the most important competences regarding nursing at the second step of the three-step model of hospice in Finland, and to find out what the main factors affecting competences in hospice nursing are. The second step of the hospice model in Finland consists of regional wards specialized in the end-of-life care. Those specialized wards also serve as end-of-life care consultants. The objective of the study was to provide information that improves hospice nurses’ competences and the education in nursing. The study was qualitative and the data for the study were collected by theme interviews. The interviews were transcribed and then analyzed via inductive content analysis.
As the result of the content analysis, nurses’ competences were divided in three main categories: physical care, psychological care and co-operating with the family. The factors affecting competences were divided in two categories: factors that improve competences and factors that weaken them. Physical care was divided in four upper categories: medical care, observation of the patient, basic care of the patient and competence in performing procedures. Psychological care was divided in four upper categories as well: nurse-patient relationship, dealing with patient’s fear and anxiety, crisis work and taking patient’s religious needs into account. Co-operation with the family was separated into two upper categories: supporting and counseling the family. Factors improving nurses’ competences were divided in five upper categories: nurse’s character, employer’s support, nurse’s knowledge, well-functioning work community, acquiring knowledge and developing one’s competences. Factors weakening competences were divided in two upper categories: lack of resources and defects in multi-professional co-operation.
The results were in line with previous studies concerning nurses’ competences in providing end-of-life care. On the other hand, not much research was found on the topic. In Finland, there are only small references in scientific articles in relation to nurses' end-of-life care competences. In other countries the topic is also quite new yet better studied. Future study is needed internationally but also in Finland where people's life expectancy is growing, treatment options are improving and the need for qualified end-of-life care will increase
