Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista päihde- ja mielenterveys-asiakkaiden sosiaaliohjauksen tulisi olla uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan. Tämä on ajankohtainen aihe, koska päihde- ja mielenterveystyö on nostettu uudessa sosiaalihuoltolaissa ensi kertaa näkyväksi osaksi sosiaalipalveluja. Toimeksiantajana on Joensuun kaupungin aikuissosiaalityön palvelut.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin aluksi strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka jälkeen aineiston keräämistä jatkettiin teemahaastat-teluin. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat usein rinta rinnan. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää puuttua asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakasryhmän tilanteet ovat niin vaihtuvia, että mahdollisuus päivystysluontoiseen reagointiin on tarpeen. Kokonaisvaltaisen hyvin-voinnin kannalta myös asumisen tukeminen on tärkeää. Tuloksista käy ilmi, ettei uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) nähty muuttaneen työnkuvaa vielä tässä vaihees-sa, mutta tulevaisuudessa sosiaalisen kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevän työn osuus nähtiin suuremmaksi.
Jatkossa tutkimustietoa olisi hyvä kerätä myös asiakasnäkökulmasta, jotta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sosiaaliohjauksesta saataisiin kokonaisvaltaisempi käsitys. Myöhemmin olisi mielenkiintoista selvittää myös, onko sosiaaliohjaus muuttunut ja jäsentynyt, sekä näkevätkö sosiaaliohjaajat sosiaalisen kuntoutuksen oman työnsä tavoitteena.The aim of this thesis was to determine what social counselling for substance abuse and mental health clients should be like according to the new Social Welfare Act (1301/2014). This is a topical subject, as substance abuse and mental health work have been included as a visible part of social services in the new Social Welfare Act. The thesis was commissioned by the City of Joensuu's Social Work for Adults services and implemented as qualitative research. Data were initially collected with a structured questionnaire, and subsequently continued with the theme interview method. Material-based content analysis was used in analysing the data.
The results of this study indicate that substance abuse and mental health issues often go hand in hand. From the viewpoint of prevention, it is important to intervene as early as possible. There is such wide variation in the situations of the client group that it is important to provide an opportunity to react to them similarly as in 24-hour services. Supporting living is also important for comprehensive well-being. The results reveal that, at this point, the new Social Welfare Act is not yet considered to have changed the profile of the work. Nevertheless, social rehabilitation and preventive work were predicted to play a more significant role in the future.
In future studies, research data should also be collected from the client perspective in order to form a more comprehensive view of social counselling for substance abuse and mental health clients. It would also be interesting to find out whether social counselling has changed and become more structured as well as whether social counsellors consider social rehabilitation as the objective of their work
