Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää kirjallisuuskatsauksen avulla erilaisia tapoja edistää suomalaisen peruskoulun yläkouluikäisten nuorten mielenterveyttä sekä selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat yläkouluikäisten nuorten mielenterveyteen Suomessa. Tavoitteena oli koota kerätystä aineistosta löytyneet nuorten mielenterveyden edistämisen keinot sekä yläkouluikäisten nuorten mielenterveyteen vaikuttavat seikat yhteen tähän opinnäytetyöhön.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pumppu-hanke, joka toteutettiin vuosina 2011 – 2014. Hanke oli osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa hanketta. Tämän opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää yläkouluikäisten nuorten kanssa työskentelevät tahot esimerkiksi koulut, kouluterveydenhuolto ja nuorisotoimi.
Kyseessä oli kuvaileva eli narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineisto kerättiin jo tehdyistä tutkimuksista. Aineiston keruussa käytettiin apuna erilaisia hakuportaaleita mm. Melinda ja Medic. Lisäksi aineistoa kerätiin Lohjan, Valkeakosken ja Laurean kirjastoista.
Sisäänottokriteereinä aineistolle oli pro gradu- ja väitöskirjatasoiset suomenkieliset tutkimukset vuosilta 2006 – 2016. Näkökulmana tässä opinnäytetyössä oli mielenterveyden edistäminen ja tästä syystä mukaan ei valittu tutkimuksia, joissa nuorilla oli todettu jokin mielenterveyden häiriö. Tutkimusten tuli käsitellä nimenomaa yläkouluikäisiä nuoria. Nuorilla kehitys on nopeaa ja muutamalla ikävuodellakin on merkitystä tulosten kannalta. Murrosikä antaa myös tälle kehitysvaiheelle omat erityispiirteensä.
Kerätystä aineistosta löytyneet nuorten mielenterveyden edistämisen keinot näyttivät olevan yhteneväisiä opettajien ja oppilaiden vastauksissa. Neljä viidestä tutkimuksesta käsitteli mielenterveyden tai kouluhyvinvoinnin edistämistä ja vain yhdessä tutkimuksessa oli tutkittu nuorten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä.
Johtopäätöksinä voitiin esittää nuoren tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Yksinjääminen johtaa helposti kiusatuksi tulemiseen ja syrjäytymiseen. Keskeinen hyvinvointia tukeva tekijä olivat kaverit. Kaverit vahvistivat oppilaiden yhteisyyssuhteita sekä niiden kautta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ilman kaveria uhkana oli kiusatuksi joutuminen ja yksin jääminen. Opettajilta nuoret toivoivat ammattitaitoa, vahvaa opettajuutta sekä ihmisenä olemista.The aim of this thesis was to contribute to research into methods for the improvement of the mental health of pupils attending upper comprehensive schools in Finland in order to clarify the facts already available about this particular group of young people. The results are based on information collected from literature reviews.
This study was carried out during the years 2011 – 2014 under the auspices of Pumppu a project financed by the European Regional Development Fund. The results in this thesis are relevant, for example, for work with teenagers in schools, in school healthcare and in youth work.
This is descriptive research, that is, it is a narrative review of literature for which the material was collected from work already in existence, found using the databases Melinda and Medic, and further material from libraries in Lohja, Valkeakoski and Laurea.
The criterion for the selection of the material was at the level of masters and doctorial theses in the Finnish language from the years 2006 – 2016. The focus of these studies on upper comprehensive pupils is on the furtherance of mental health and, therefore, texts on pupils diagnosed with any kind of mental disorder are excluded. It was taken into consideration that this age of puberty has special features, since the pupils mature very quickly and these few, intense years can prove to be significant concerning the results.
The methods found in the collected material for the furtherance of mental health showed that the answers were similar for both teachers and pupils. Four out of five studies examined the furtherance of mental health or wellbeing at school and only one studied the factors affecting young peoples’ mental health.
In conclusion, it can be shown that teenagers have a need to belong to a group and to be accepted as themselves. Being left alone easily leads to being bullied, with the ensuing result of becoming anti-social since friends are essential for creating good relationships with others and through this, social cohesion. Without friends there is the threat of being bullied and isolated. Young people themselves hoped that their teachers would be well qualified, firm and empathetic
