Monet histologiset värjäykset on kehitetty jo 1800- ja 1900-luvuilla. Ne ovat tänä päivänäkin vielä käytössä, mutta monia värjäyksiä on muokattu eri tavoin. Osoitusvärjäykset, jotka tehdään usein käsin, ovat vähemmän käytettyjä ja virhealttiimpia kuin konevärjäykset. Värjäyksissä tapahtuvat virheet voivat vaikeuttaa värjättävän kudoksen rakenteiden ja ominaisuuksien tarkastelua ja näin ollen hankaloittaa huomattavasti näytteitä tulkitsevien patologien työskentelyä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää seitsemän osoitusvärjäyksen yleisimmät virhelähteet ja tehdä näihin perustuva oppimateriaali. Oppimateriaalimme tulee HUSLABin Meilahden patologian laboratorion ja Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön.
Oppimateriaalia työstäessä on huomioitu erilaiset oppimistyylit. Se on tarkoitettu lähinnä itsenäiseen opiskeluun ja sisältää tätä tukevia aktivoivia kysymyksiä. Oppimateriaalimme keskittyy histologisten osoitusvärjäysten virhelähteisiin. Ennen värjäyksiä kudosnäyte kulkee histologisen laboratorioprosessin läpi, jotta kudos pystyttäisiin värjäämään ja sitä voitaisiin tarkastella mikroskoopilla. Käsittelemämme osoitusvärjäykset ovat Asetylkolinesteraasi-, Berliininsini-, Elastiset säikeet-, Gram-, Hematologinen Giemsa-, Masson-Fontana-, ja Unna-Pappenheim-värjäys. Osa näistä värjäyksistä suoritettiin käsin ja osa ArtisanLink-värjäysautomaatilla. Värjäykset sisältävät useita työvaiheita ja niissä tapahtuvat yleisimmät virhelähteet päätettiin ennalta yhdessä ohjaajiemme kanssa.
Tuloksia tarkasteltaessa huomasimme, että virhelähteiden merkitys vaihteli huomattavasti eri värjäyksien kesken. Osassa värjäyksistä toteutettujen virheiden merkitys näkyi voimakkaasti, kun taas joissain värjäyksissä virheiden vaikutukset olivat olemattomat. Työmme tulokset koottiin yhteen oppimateriaaliksi, jossa työmme tarkoitus ja värjäysten teoria on kerrottu lyhyesti sekä virhelähteiden tulokset on esitelty kuvien avulla.Many of the histological stains have been developed already in 19th and 20th century. Many of them are still used today, but lots of them have been modified. Specific stains, which are often made by hand, are less used and more exposed to errors than those done by automat. Staining errors may complicate the examination of tissues structures and cellular qualities and therefore complicate the work of pathologists. The aim of our thesis is to examine most common errors of seven specific stains and make a learning material based on them. The learning material will be put to use in HUSLAB and Metropolia university of applied sciences.
Different kinds of learning techniques have been taken account while preparing the learning material. It is mainly intended for independent studying and includes stimulating questions in support of this. Before staining the tissue sample passes through histological laboratory process, in order that the tissue could be dyed and viewed under the microscope. The specific stains, which are elaborated in this thesis, are Acetylcholinesterase-, Prussian Blue-, Elastic Fibre-, Gram-, Hematological Giemsa-, Masson-Fontana-, and Unna-Pappenheim-staining. Some of these stains were carried out by hand and part of with ArtisanLink-staining machine. The staining process contains several phases and the most common errors in these phases were decided in advance with our instructors.
By examining the results we noticed that the significance of the errors varied considerably between the different stains. The importance of some of the staining errors were highly reflected in the results, while some staining errors were non-existent. The results of our thesis were brought together as a learning material, in which our works purpose and theory of the stains are briefly described and results of the staining errors are presented with images
