Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kiireen aiheuttajia, seurauksia ja hallintaa hoitotyössä neurologian osastolla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on rajattu koskemaan hoitotyötä, neurologista hoitotyötä, hoitotyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia sekä kiireen aiheuttajien, seurausten ja hallinnan näkökulmasta kuormitustekijöitä hoitotyössä.
Aineistonkeruu menetelmänä oli strukturoitukyselylomake ja tutkimusmenetelminä olivat sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Aineisto analysoitiin Spss-ohjelman avulla.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sairaalan neurologian osastolla työskentelevät hoitajat. Tutkimukseen osallistui 19 neurologian osastolla työskentelevää hoitajaa.
Yleisimpiä kiireen aiheuttajia olivat muun muassa henkilöstön äkillinen vajaus (100 %), potilaskellojen soiminen(100 %) ja puhelimen soiminen työskennellessäni toisen potilaan luona (95 %) sekä työn fyysinen kuormittavuus (90 %). Yleisimpiä kiireen seurauksia, jotka näkyvät työssä päivittäin tai viikoittain olivat: työssä joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja (83 %), taukoja joudutaan lyhentämään (61 %) ja työpäivät venyvät yli suunnitellun työajan (61 %). Yleisimpiä kiireen hallintaan liittyviä tekijöitä olivat aina tai usein: yhteistyön tekeminen (100 %), avun ja tuen saaminen työkaverilta (89 %) ja oman työn organisointi (94 %) ja työjärjestyksen priorisointi (94 %).
Opinnäytetyön tutkimuksesta saatavien tulosten, eli kiirettä aiheuttavien kuormitustekijöiden tunnistaminen ja julkistaminen antaa sairaanhoitopiirille mahdollisuuden parantaa sairaalan neurologian osaston hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkastella ja kehittää hoitotyön toimintatapoja ja työvuorosuunnittelua sekä vähentää kiirettä aiheuttavia kuormitustekijöitä.The purpose of this thesis was to examine causes, consequences and management of haste experienced by care workers on a neurological ward. The theoretical framework concerned nursing care, neurological care, laws and guidelines regulating care and causes, consequences and management of haste as a stress factor in nursing.
The data was collected by using a structured questionnaire. Both qualitative and quantitative study methods were used and the data was analyzed using Spss. The participants in the study were 19 care workers working on a neurological ward in a hospital setting.
The most common causes of haste were, for example, sudden staff shortage (100 %), call bells (100 %), phone calls during patient bedside care (95 %) and physical workload (90 %). Common consequences of haste occurring daily or weekly were rapid care solutions (83 %), cutting breaks (61 %) and extended working hours (61 %). Haste was most often or commonly managed by co-operation (100 %), gaining help and support from a colleague (89 %), organizing personal workload (94 %) and prioritizing tasks (94 %).
The results of this study recognize and acknowledge the stress factors causing haste, giving the health care district an opportunity to improve workplace wellbeing at the neurological ward, examine and develop work practices and shift planning and thus alleviate stress factors causing haste
