Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan masennustilaa, joka alkaa muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä. Suomessa noin 9-16 % synnyttäneistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sairaudesta johtuvat erilaiset oireet tulevat osaksi perheen elämää. Uusi elämäntilanne haasteineen altistaa myös isät synnytyksen jälkeiselle masennukselle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten isät ovat kokeneet äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaista sosiaalista tukea isät ovat saaneet tai millaista sosiaalista tukea he olisivat toivoneet saavansa ennen äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamista ja sairauden aikana. Tavoitteena oli, että yhteistyötä isien kanssa kehitetään äitiyshuollon piirissä. Tavoitteena oli myös, että yhteistyökumppani ÄIMÄ Ry voi hyödyntää opinnäytetyön tutkimustuloksia omassa toiminnassaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin internetiin laaditun kyselyn avulla touko-kesäkuussa 2015. Kyselyyn vastasivat isät, joiden puolisot olivat sairastaneet tai sairastivat parhaillaan synnytyksen jälkeistä masennusta. Vastauksia saatiin yhdeksän. Vastaukset analysoitiin laadullisesti käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Isät kokivat äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikuttaneen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Sairauden vaikutukset heijastuivat parisuhteeseen, arkeen ja perhe-elämään. Suurin osa isistä koki saaneensa sosiaalista tukea ennen äitien sairautta ja sen aikana. Osa heistä kertoi jääneensä ilman apua tilanteessa, jossa olisivat sitä tarvinneet. Isät jäivät kaipaamaan sosiaalista tukea sen jokaiselta osa-alueelta. Eniten jäätiin kaipaamaan tietoa synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaisesta tunnistamisesta sekä konkreettisesta avusta. Tulosten perusteella yhteistyötä isien kanssa olisi tärkeää kehittää äitiyshuollon piirissä.Postpartum depression means a state of depression which begins within a few months from delivery. In Finland about 9-16 % of women are affected by postpartum depression after delivery. The various symptoms caused by this disease become part of family life. The new life situation with its challenges can also make the fathers susceptible to postpartum depression.
The purpose of the thesis was to examine how fathers had experienced mothers’ postpartum depression. The purpose was also to examine what kind of social support the fathers had received or what kind of social support they would have needed before the onset of the mothers’ depression and during it. The aim was to develop cooperation with fathers in maternity care. Another aim was that the cooperation partner, ÄIMÄ Ry, could benefit from the findings of the thesis in its own work.
The thesis was implemented with a qualitative research approach. The data was collected by using an online survey in May and June 2015. The survey was answered by fathers whose spouses had had or were currently undergoing postpartum depression. The number of the respondents was nine. The data was analysed qualitatively by using content analysis.
According to the fathers, their spouses’ postpartum depression had had both positive and negative effects that reflected on the spousal relationship as well as on the fathers’ and their families’ every-day life. Most of the fathers had experiences of social support before and during the mothers’ disease. Some of them also reported having been left without help in situations where they would have needed it. The fathers wished for social support in all of its forms. The majority of the fathers wanted information about the early identification of post-partum depression and about concrete help in the matter. Based on the results of the thesis, it is important to develop cooperation with fathers in maternity care
