Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Kolarin kunnankirjaston hanke, jonka tavoitteena oli saada digitointilaitteet Kolarin kunnankirjastoon sekä asiakkaita että Kolarin kunnan perinneaineiston digitointia varten. Samoin työssä haluttiin selvittää mihin asiakkaat käyttävät digitointilaitteita Kolarin kunnankirjastossa, ovatko laitteet tuoneet kirjastolle uusia asiakkaita sekä syitä siihen, miksi osa asiakkaista ei käytä laitteita. Opinnäytetyön tilasi Kolarin kunnankirjasto.
Tietoperusta koostuu viidestä luvusta. Ensimmäinen niistä käsittelee Kolarin kuntaa ja sen kirjastoa. Toisessa käydään läpi kirjastopalvelujen laajenemisesta, eri formaattien kehitystä sekä digitalisaatiosta kirjastossa. Seuraavaksi käsitellään yleisten kirjastojen hanketoimintaa, joista vielä tarkemmin yleisten kirjastojen asiakaslähtöisiä digitointihankkeita. Samassa luvussa käydään läpi myös hankearviointia. Tämän jälkeen esitellään digitointipalvelujen toteutusta yleisissä kirjastoissa ja viimeinen luvuista käsittelee Kolarin kirjaston digitointihanketta. Lähteitä on paljon ja ne ovat suurilta osin internetistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää ja tieto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomakkeesta oli vain paperiversio, johon oli aikaa vastata viisi viikkoa. Vastaajia ei saatu kuitenkaan kvantitatiivisessa tutkimuksessa vaadittua määrää, joten tutkimusmenetelmä jouduttiin muuttamaan tapaustutkimukseksi.
Koska vastaajia saatiin vain kahdeksan, ei tulosten perusteella voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä. Digitointilaitteet ovat olleet kirjastossa asiakkaille käytössä noin neljän kuukauden ajan, mutta niitä on käyttänyt vain kolme henkilöä, joista yksi on kirjaston työntekijä. Vastaajista viisi ei ollut käyttänyt laitteita. Tämän perusteella voidaan olettaa, että Kolarin kirjastossa ei ole kysyntää tällaiselle palvelulle. Toisaalta ajan kuluessa laitteet voivat saada enemmän suosiota. Hanketta ei kuitenkaan voida pitää epäonnistuneena, koska moniin muihin alun perin asetettuihin tavoitteisiin on päästy.
Tämän tutkimuksen perusteella etenkin pienemmät kirjastot voivat miettiä kannattaako laitteita hankkia, jos ne eivät saa käyttöä. Toisaalta etukäteen voi olla vaikea ennustaa saavatko laitteet suosiota, kuten Kolarin tapauksessa. Kaupunginkirjastoissa digitointilaitteille saattaakin olla enemmän kysyntää. Jotta vastaajia olisi saatu tarpeeksi, olisi tällainen tutkimus ollut parempi toteuttaa suuremmassa kaupunginkirjastossa tai vertailla usean pienemmän kirjaston digitointipalveluita.The purpose of this thesis is to evaluate a project in Kolari Municipal Library and it is also commissioned by the Kolari Municipal Library. The aim of the project was to acquire digitizing equipment for the library both for its customers and for the purpose of digitizing Kolari municipatility’s local material such as old interviews in compact cassette format and local opera rehearsals in VHS format. Another aim is to find out (1.) what purpose the customers use the digitizing equipment for, (2.) has the digitizing equipment brought new customers for the library and (3.) what are the reasons for the customers not using the digitizing equipment.
The theoretical background consists of five chapters. The first one deals with the Kolari municipality and its library. The second one is about the expansion of the library services, the history of various formats and digitalization in libraries. The next chapter focuses on project activities in public libraries especially on the digitization projects for library customers. The same chapter also includes notions of project evaluation. The third of the chapters deals with digitizing services in public libraries and the last of the chapters is about the project in Kolari Municipal Library. Mostly internet sources were used.
The research method employed in this thesis is quantitative and the information was gathered with a help of a questionnaire. There was only a paper version of this questionnaire which could be filled for five consecutive weeks. However, the amount of replies was insufficient for employing quantitative method, so the method needed to be changed into a case study.
Because only eight people answered the questionnaire, it is impossible to draw any general conclusions. Digitizing equipment had been in the library for about four months and only three people had used it and one of them was an employee in the library. Five of the people who answered the questionnaire had not used the equipment. Accordingly, it seems that digitizing service is not needed in Kolari Municipal Library. However, in the long run, customers might start to use them more. The project itself cannot be seen as a failure because other goals originally set for the project were achieved.
Based on this study, smaller libraries could think if it is wise to acquire digitizing equipment in case the customers do not use them. However, it is difficult to predict whether the new service will become popular or not, as is the case Kolari Municipal Library. In larger city libraries customers might use the digitizing equipment more. In order to receive more replies for the questionnaire this type of study could have been conducted in a larger city library. Alternatively, several smaller municipal libraries with digitizing equipment could be compared
