Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, miten tieteellinen ja journalistinen kirjoittaminen eroavat toisistaan. Vertailen lajeja toisiinsa käytännön kirjoittajakokemukseni ja lähdekirjallisuuden pohjalta.
Osana opinnäytetyötäni kirjoitin tieteellisen artikkelin kuvittaja, animaattori Camilla Mickwitzistä (1937-89). Työskentelyn aikana arvioin työprosessiani ja vertailin sitä journalistisen jutun kirjoittamiseen.
Toisinaan toimittajat työskentelevät arkistoissa tai keräävät muuten laajan taustamateriaalin, jolloin heidän työtapansa alkaa muistuttaa tutkijan työtä. Tutkijat puolestaan joutuvat kilpailemaan lukijoista ja heidän ajankäytöstään siinä missä journalistit. Tieteiden välinen tutkimus on lisääntynyt, ja siksi moni lukee myös muiden kuin oman alansa tutkimuksia. Se asettaa tieteelliselle tekstille uusia vaatimuksia.
Käyn läpi tieteellisen ja journalistisen kirjoittamisen yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskityn tekstin vakuuttavuuteen ja rakenteeseen, kirjoittajan omaäänisyyteen, lähteiden käyttöön ja etiikkaan. Yhteisenä tavoitteena tieteessä ja journalismissa on lukijan vakuuttaminen. Tieteessäkään pelkät faktat eivät enää riitä. Koska tutkijan tulee kantaa vastuu tekemistään valinnoista ja tutkimuksen tuloksista, hänen äänensä saa kuulua tekstistä.
Vaikka tieteellisen tekstin perusrakenne poikkeaa journalistisesta tekstistä, tekstin jäsennyskeinot ovat samankaltaisia, samoin kirjoittamisprosessi. Kirjoittaja käy läpi samat vaiheet: ideoinnin, aiheen rajauksen, rakenteen miettimisen ja lopuksi hiomisen. Aluksi paino on sisällön kehittelyssä ja sen jälkeen ilmaisun hiomisessa. Käyttämässäni lähdekirjallisuudessa tutkimus jopa rinnastetaan kirjoittamiseen.
Lähdekirjallisuudessa korostetaan tekstin koherenssia, yhtenäisyyttä. Näyttää siltä, että journalismissa - varsinkin verkkoteksteissä - yleistyneet lyhyet kappaleet eivät toistaiseksi kuulu tieteelliseen kirjoittamiseen.
Tutkijat ja toimittajat tarkastelevat kaikkia lähteitään kriittisesti, vaikka tutkijan lähteinään käyttämät tieteelliset artikkelit ovat yleensä jo kahden ammattilaisen tarkastamia. Toimittajaa suositellaan itse tarkastamaan tiedon oikeellisuus vähintään kahdesta lähteestä. Tutkijat ja toimittajat arvioivat lähteitään samoin perustein. Heitä kiinnostaa tiedon uutuus ja julkaisijan luotettavuus. Eroa on siinä, että tutkija kertoo kaikki käyttämänsä lähteet täsmällisesti, kun taas toimittaja toteaa ne melko suurpiirteisesti. Luottamuksellisia tietoja antaneen lähteen henkilöllisyyden toimittaja saa pitää salassa, tutkija ei.
Tutkijan arki alkaa muistuttaa freelance-toimittajan arkea. Julkaisutahti on nopeaa, usein syvällisyyden kustannuksella
