Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hacklab-toimintaan osallistuneiden kokemuksia siitä, kuinka hacklab-toiminta tukee heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, kuinka yhteisöllisyys ilmenee hacklab-toiminnassa.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluja käyttäen kevään 2016 aikana. Teemahaastattelut on toteutettu ryhmähaastatteluina. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Hacklab Mikkelin toiminnassa mukana olevaa henkilöä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui tutkimuskysymyksen kannalta keskeisten käsitteiden eli hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden määrittelyistä. Teoriaosuudessa esitellään myös hakkerikulttuurin synty, hacklabit ilmiönä ja niiden kehityshistoria sekä Hacklab Mikkelin toiminnan ensivaiheita.
Opinnäytetyöstä saaduista tuloksista voitiin todeta, että hacklab-toimintaan osallistuneet tunsivat toiminnan tukevan heidän hyvinvointiaan. Toimintaan osallistuminen oli heidän mielestään lisännyt mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja synnyttänyt uusia ihmissuhteita. Toimintaan osallistuneet tunsivat lisäksi tulleensa hyväksytyiksi hacklab-yhteisössä ja voivansa siinä toimimalla kehittää ja toteuttaa itseään. Kaikki haastatellut tunsivat toiminnan lisänneen heidän osallisuuttaan tarjoamalla mahdollisuuden vaikuttaa hacklabin toimintaan. Lisäksi puolet haastatelluista tunsi toiminnan yhteiskunnallisena vaikutusmahdollisuutena.The purpose of this thesis was to survey how being involved in hackerspace activity supports well-being and participation. The manifestation of communality within the hackerspace activity was also studied. The thesis was implemented in co-operation with Mikkeli Entrepreneurship Society ry.
The data was collected through themed interviews during the spring 2016. The interviews were conducted as group interviews. Eight active members of Hacklab Mikkeli volunteered to be interviewed. The analysis method for the data was theming.
The theoretical framework of this thesis defines the essential terms of well-being, participation and communality. A brief history of hacker culture and hackerspaces as a phenomenon along with a description of the early phases of Hacklab Mikkeli are also discussed.
According to the results of the study, the participants of the hackerspace activity felt that it supported their well-being. Participating in the activity had increased their possibilities for social interaction and the formation of new relationships. The participants sensed their acceptance into the hackerspace community and possibility for personal and professional development. All participants experienced a possibility for participation in the decision-making of Hacklab Mikkeli. Half of the participants considered the activity also as a possibility for gaining influence in the society
