Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia rooleja lastentarhanopettajat antavat itselleen ja työlleen osana pakolaislapsen kotoutumisen prosessia. Tavoitteena oli myös vertailla kirjallisuudesta löytyviä rooleja lastentarhanopettajille, sekä lastentarhanopettajien itsensä nimeämiä rooleja. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston kanssa.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, ja aineistonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi lastentarhanopettajaa, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pakolaistaustaisten lasten kanssa päiväkodissa. Aineisto kerättiin joulukuussa 2015. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Teoreettisena viitekehyksenä oli integraatio ja kotoutuminen. Lisäksi teoreettisessa osuudessa perehdyttiin laajasti monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen liittyvään kirjallisuuteen sekä pakolaisuuden tematiikkaan.
Lastentarhanopettajat nimesivät haastatteluissa rooleja liittyen pakolaislapsen ja -perheen kanssa työskentelyyn, ympäristöön ja muuhun lapsiryhmään, sekä omaan ammatillisuuteensa ja ennakkoluuloihinsa. Aineistosta nousi vahvasti esiin kulttuurin ja kielen tukeminen lastentarhanopettajan roolina. Tärkeää oli myös toimiminen arkipäivän kontaktina, lasten vertaisryhmän kulttuurisena tulkkina, sekä omien ennakkoluulojensa pohtijana.
Lastentarhanopettajat kokivat oman roolinsa pakolaislapsen kotoutumisen prosessissa merkittäväksi. Keskeistä kaikkien haastateltujen puheessa oli arki. Arki-sanaa käytettiin kuvaamassa normaaliutta, turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Toinen keskeinen huomio oli se, että perheen kotoutumisen prosessi on erottamaton lapsen kotoutumisesta. Aineistosta roolina nousi esille myös pakolaislapsen oireilun kartoittaminen ja tilan antaminen trauman käsittelylle. Haastatteluaineistosta oli nähtävissä, että lastentarhanopettajat olivat halukkaita haastamaan itseään ja kehittymään nimenomaan ennakkoluulojen vähentämiseksi. Näemme tämän lastentarhanopettajien valmiutena reagoida muuttuvaan ympäristöön ja vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin reflektion kautta itseään kehittämällä. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettäviä, mutta niitä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ohella myös esimerkiksi kouluissa, lastensuojelussa ja maahanmuuttotyössä.The purpose of this Bachelor’s thesis was to research what kinds of roles kindergarten teachers name for themselves and their work as a part of an integration process of a refugee child. The purpose was also to compare how the kindergarten teachers describe their roles compared to the roles that are given in the literature. This Bachelor’s thesis was carried out in cooperation with the Department of Early Education and Care of City of Helsinki.
This Bachelor’s thesis is a qualitative study and the data was collected with theme-specific interviews. Five kindergarten teachers participated in the study. The kindergarten teachers were working with refugee children in early childhood education at the moment or have worked at some point of their career. The data was collected in December of 2015. The method of analyzing the data content was thematic. The theoretical framework of the study was integration. Multicultural early childhood education and themes of being a refugee are also introduced in the theoretical part of the study.
The kindergarten teachers named multiple roles for their work in the interviews. The roles are related to working with the refugee child and the family, the learning environment and peer group, their prejudices and being a professional. The data showed that supporting culture and language learning is a crucial role for a kindergarten teacher. Being an everyday contact for the child and the family, being a cultural interpreter in the children’s peer group and reflecting one’s own prejudices were also in the focus.
Everyday life and its normality, safety and structure are key factors in the work with refugee child in the day care. Supporting the everyday life is the most important role of the kindergarten teacher. The second significant role is to support the integration process of the whole family. The process of integration of the child cannot be separated from the process of the whole family. The third important role is to allow the child to deal with their trauma, and to find out if there is a need for further actions. The results of this study can be used in early childhood education, but also in schools, child welfare services and immigrant work
