Opinnäytetyön aiheena oli rauhanturvaajien hyvinvointi suljetussa työyhteisössä. Toimiessaan rauhanturvaajana ihminen on poissa kotoaan ja kaukana totutusta ympäristöstä. Operaation luonteesta riippuen saatetaan toimia stressaavissa olosuhteissa ja mahdollisesti jopa voidaan joutua fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.
Koska kyseessä on kohde, josta ei ole paljon saatavana tietoa suoraan, lähdetään ongelmaa purkamaan tapaustutkimuksen (case study) periaatteita noudattaen. Tietoa haetaan useista lähteistä ja tässä tapauksessa lähteenä käytetään kirjallisuutta sekä rauhanturvaajien haastatteluita. Parhaiten teoreettista pohjaa saadaan tutkimukseen työhyvinvoinnin lähteitä hyväksikäyttämällä.
Rauhanturvaajien haastattelut sopivat myös hyvin tiedonhankintaan koska haastattelu on keskittynyt haastateltavan elämismaailmaan, tutkimus pyrkii ymmärtämään ilmiöiden merkityksiä tutkittavan elämysmaailmassa, vastaukset ovat luonteeltaan laadullista, kuvailevaa, spesifiä ja vapaata ennakko oletuksista, haastattelu keskittyy tiettyihin teemoihin, haastattelu sallii moniselitteisyyden ja muutokset. Haastatteluihin osallistui kuusi (N=6) rauhanturvaajaa. Iältään haastateltavat olivat välillä 23- 42 vuotiaita ja sukupuoleltaan kaikki miehiä.
Tutkimuksessa olen pyrkinyt löytämään vastaukset kysymyksiin, miten hyvinvointi kriisinhallintaoperaatiossa toteutuu suomalaisten rauhanturvaajien näkökulmasta ja miten suomalaisten rauhanturvaajien mielestä hyvinvointia tulisi kehittää. Tarkastelen suomalaisten rauhanturvaajien oloja Afganistanissa Maslow´n tarvehierarkian, hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin sekä esteettömyyden kautta.
Tutkimuksen perusteella ja tässä otantajoukossa hyvinvointi vaikuttaa olevan kunnos-sa ja näin ollen kehitysideoiden löytäminen on hankalaa. Ei voida kuitenkaan olettaa että kaikki asiat olisivat niin mallikkaasti, ettei kehitystarvetta ole. Jotta tutkimustulos voitaisiin varmistaa ja päästäisiin tarkempiin tuloksiin, pitäisi haastateltavien joukkoa suurentaa.The purpose of this thesis was to Peacekeepers well-being in closed work community. When acting as a peacekeeper person is away from home and far from the usual environments. Depending on the nature of the operation may a peacekeeper operate under stressful conditions, and may even be subject to physical attack.
In this study I have sought answers to questions about how the well-being on crisis management operation appears from the perspective of Finnish peacekeepers, and how Finnish peacekeepers believe that the well-being should be developed. This study is focused on the Finnish peacekeepers conditions in Afghanistan and compares conditions to well-being, work well-being and accessibility.
Since there is not much information available on the topic, the best way to approach the problem is a case study. Information is sought from various sources and in this case I used as a source of literature as well as peacekeepers’ interviews. The theoretical basis for this research echoes general theory base on occupational health.
Peacekeepers’ interviews suit well for data in this study since the interviews are focused on the interviewee's lifeworld, the study seeks to understand the meanings of the phenomena, answers are qualitative, descriptive, and specific in nature, free from pre-assumptions, interview being focused on specific themes allows ambiguity and changes. Total number of six (N = 6) peacekeepers participated in the interviews. Interviewees were between 23- 42 years of age and all men.
Based on this study, and in this target group, the well-being seems to be in order, and finding any ideas for development is difficult. However, it cannot be assumed that all things would be so fine that any development is not needed. In order to ensure and achieve results of higher accuracy, a wider range and number of interviewees should be interviewed
