Tämän opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointi. Toimeksiantajana ja tulosten hyödyn saajana toimi Rauhala Yhtiöt Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työhyvinvoinnin tilaa tässä yrityksessä, ja kehitellä yritykselle työhyvinvointisuunnitelma. Toimeksiannon jälkeen tutkimus lähti liikkeelle sen tarkasta suunnittelusta ja valmistelusta. Sen jälkeen alkoi tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu, jossa suoritettiin työnhyvinvointikysely. Tätä seurasi tulosten analysointi sekä lopuksi työhyvinvointisuunnitelman teko. Suunnitelman avulla oli tarkoitus kehittää työyhteisöä entistä paremmaksi ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivemmaksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta kvalitatiivisella tutkimusotteella, kun taas tiedonhankintamenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselyä ja tekniikkana strukturoitua lomakehaastattelua. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin painottamaan erityisesti nykypäivää, 2010-lukua sekä tulevaisuutta.
Opinnäytetyö perustui niin suomalaisista kuin ulkomaisista lähteistä saatuun tietoon. Teoriatietoa saatiin niin kirjoista, internetistä, luennoista, hankkeista kuin myös artikkeleista. Aiheina olivat muun muassa kokonaisvaltainen hyvinvointi, miksi yrityksen kannattaa panostaa työhyvinvointiin, mistä hyvä työkyky kostuu, millainen on hyvä työyhteisö ja millaisia erilaisia organisaatioita ja organisaation tiloja on olemassa. Lisäksi pohdittiin muun muassa hyvän esimiehen ja johtajuuden näkökulmia, työn imua, strategiaa ja strategista johtamista.
Tutkimuksessa kartoitettiin Rauhala Yhtiöiden työhyvinvoinnin tilaa suorittamalla koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely. Kysely suoritettiin sähköpostin välityksellä, ja tarkoitus oli, että kaikki olisivat vastanneet tähän kyselyyn. Vastauksista muodostettiin tulosten selkeyttämiseksi kaaviot, kuten myös sanalliset analyysit. Työhyvinvointikysely koostui 24 kysymyksestä. Kysymysten aiheet olivat työ ja osaaminen, työyhteisö, esimiestyö ja johtaminen, työhyvinvointi ja työkyky sekä strategia ja arvot.
Lopuksi tulosten pohjalta muodostettiin tutkimukseen kuuluva työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointisuunnitelmassa kehittämisen kohteeksi otettiin kaksi asiaa per vuosi. Tässä tutkimuksessa ne olivat ”Työntekoa häiritsevät asiat otetaan avoimesti puheeksi ja ratkaistaan” sekä ”Työni ja vapaa-aikani ovat tasapainossa keskenään”. Suunnitelmasta näkyi tarvittava kehittämiskohde, mittari, toimenpiteet, aikataulu sekä toimenpiteen seuranta tai siitä vastaava vastuuhenkilö.
Keskeisimmissä johtopäätöksissä voitiin todeta, että työhyvinvointi on Rauhala Yhtiöissä hyvällä tasolla. Kehittämisehdotukseksi luotiin työhyvinvointisuunnitelma, jota olisi hyvä tarkastella noin kaksi kertaa vuodessa. Toimenpiteisiin valittiin kehityskeskustelut tai vuosittaiset työhyvinvointikyselyt. Lisäksi huomiota kiinnitettiin myös tiimipalavereihin sekä tiimityöskentelyn välisiin tuloksiin.A survey for the employees’ well-being in the Rauhala Companies
The subject of this thesis was well-being at work. The principal of the study and the recipient of the research results was Rauhala companies. The objective of the thesis was to study the state of the employees’ well-being in this company and to develop a plan to support employee well-being in the company. The research process started with planning and preparation. Research data was collected using an inquiry. Observation, writing resources and survey were used as methods. This was followed by analysis of the results and creating the well-being plan. The aim of the plan was to develop the general well-being of the work community.
An activity analysis was used with a qualitative approach as a research method. The data was acquired through quantitative inquiry using a structured interview. Furthermore, an attempt was made to emphasize especially the present day, the 2010's and the future in the thesis.
The framework of the thesis is based on information from both Finnish and foreign sources. Theory sources include books, the Internet, lectures, projects, as well as articles. The topics were comprehensive well-being at work, why it is worthwhile for the company to invest in the employees’ well-being, what comprises good work ability, what kind of work community is the best, and what kind of different organizations and organisational facilities exist. Furthermore, the points of view of a good superior and leadership, work engagement, strategy and strategic management were considered.
The study surveyed Rauhala companies' well-being space by performing a survey on employee wellbeing covering the entire workforce. The survey was conducted via e-mail, and the purpose was for all employees to respond. The responses of the results were analysed verbally and visually, using diagrams. The occupational well-being survey consisted of 24 questions. Their topics were work and competence, work community, management and leadership, wellbeing and working capacity as well as strategy and values.
Finally a plan for the well-being at work which is a part of the study was formed based on the results. In the well-being plan, two matters per a year were taken as development targets. In this study they were “Matters that disturb my work will be discussed and solved” and “My work and free time are in balance with each other”. The plan showed the topic of development, the measures, the progress, schedule and the follow-up of the measure or the person in charge responsible for it.
In the most central conclusions one can state that employees’ well-being in Rauhala companies is on a good level. As a development proposal, a plan to well-being at work was created, with a plan to revisit twice a year. The development discussions and the annual plan for the work welfare were chosen as the measures. In addition attention was also paid to the team meetings and results between teamwork
