Ravitsemuskäyttäytymisellä tarkoitetaan käyttäytymistaipumusta, joka kohdistuu ravintoon.
Ravitsemuskäyttäytymistä kuvataan jokapäiväisenä ravinnon käyttämisenä eli kyseessä on enemmän kuin
ravitsemustottumukset. Käytännössä se sisältää ravitsemustottumusten lisäksi esimerkiksi ateriarytmin ja syödyn ruoan määrän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorten ravitsemuskäyttäytymistä ja arvioida onko se
suositustenmukaista. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä nuorten ravitsemuskäyttäytymisestä, jotta tulevina terveydenhoitajina osaisimme ohjata ja neuvoa nuoria nykyistä paremmin.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui yläkouluikäisiä nuoria (n=35) erään Ylä-Savon peruskoulun kaikilta luokka-asteelta (7-, 8- ja 9-luokkalaiset) Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka suunniteltiin itse perustuen olemassa olevaan teoriatietoon. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla toukokuussa 2015. Aineisto analysoitiin laskemalla muun muassa frekvenssejä ja prosentteja.
Tutkimustulosten mukaan nuorten ravitsemuskäyttäytyminen on suosituksiin nähden puutteellista. Nuoret eivät syö säännöllisesti. Lisäksi he syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kalan syönti on myös suosituksiin nähden liian vähäistä. Nuorten ravitsemuskäyttäytymisessä on myös hyviä asioita: he käyttävät lautasmallia melko usein, viljatuotteet kuuluvat ruokavalioon päivittäin yli puolella vastaajista, punaisen lihan kuluttaminen ei ole päivittäistä, nuoret käyttävät maitotuotteita ja herkkujen syönti on yleensä kerran viikossa tapahtuvaa. Perheellä on eniten vaiku-tusta nuoren ravitsemuskäyttäytymisessä. Ruokavalintoja tehdessään nuoret miettivät lisäksi muun muassa ruoan makua, tuoksua ja ulkonäköä. Yleensä mietitään vain tätä hetkeä tulevaisuuden sijaan.
Terveydenhoitajan tulee ottaa puheeksi esimerkiksi terveystarkastuksissa ravitsemukseen liittyvät asiat ja keskustel-la nuorten kanssa näistä asioista. Lisäksi olisi tärkeää, että kouluterveydenhoitajat olisivat mukana muun muassa vanhempainilloissa ja kertoisivat nuorten vanhemmille ravitsemukseen liittyvistä asioista. Opettajat voivat myös ke-hittää omaa opetustaan ongelmakohtien osalta.Nutritional behaviour is a way to behave, which is connected with nutrition. It is described as everyday nutrition´s use so it´s more than nutritional habits. In, practice it means nutritional habits e.g the eating frequency and yhe amount of eaten food.
The purpose of this research was to describe adolescents´ nutritional behaviour and assess if it is like
recommendations. The aim was to produce knowledge for healt visitors so that they could develop the guide.
This research is quantitative. The participants were from some a high schools in Ylä-Savo. They were from each grade. The turnout was 35. The material was collected with a questionnaire which was planned on earlier research foundings. The questionnaire was carried out with the help of Webropol-programme in May 2015. The material was analysed by counting frequencies and percentages.
The research results showed that adolescents´ nutritional behaviour is not good. They don´t eat regularly. Futhermore they eat too little vegetables, fruits and berries. Eating fish is also too little when comparing with the
recommendations. There is something good in adolescents´ nutritional behaviour: they use the plate model quite well, grain products belong to the nutrition daily in the half of the answerers, red meat consumption is not daily, they use milk products ja eating sweets etc. is happening usually once a week. When making food choices adolescents think about the food´s flavour, smell and the look. They usually think about this moment instead of the future.
Health visitors must bring up nutrition subjects and discuss them with adolescents. It is also important for healt visitors who work at schools, that they would be meeting adolescents´ parents and telling them about nutrition. The teachers could also develop their teaching when they know the problems
