Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden ja hoitajien kokemuksia lääkekellon käytöstä kotihoidossa. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää hyvinvointiteknologian käytössä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Forssan kotihoidon asiakkailta ja hoitajilta. Haastattelut toteutettiin asiakkaille yksilöhaastatteluina ja hoitajille ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Asiakkaat suhtautuivat hyvinvointiteknologiaan ja lääkekellokokeiluun yleisesti ottaen myönteisesti. Hoitajien mielestä sopivien asiakkaiden löytäminen oli haastavaa. Lääkekellokokeilun alussa asiakkaita ja hoitajia mietitytti laitteen käyttö ja toimivuus. Hoitajat kokivat, että lääkekelloa käyttävät aina vain samat työntekijät. Asiakkaiden mielestä hoitajien antama ohjaus ja perehdytys oli riittävää. Hoitajat saivat mielestään riittävästi ohjausta ja perehdytystä lääkekellon ja portaalin käyttöön. Tuloksista käy kuitenkin ilmi, että osaamattomuudesta johtuen lääkehoidon seurannassa käytettävä portaali ei ollut käytössä. Lääkekello yritys Addoz Oy oli tuonut ilmi, että lisäohjausta lääkekellon ja portaalin käyttöön saa pyydettäessä. Kaikki hoitajat eivät olleet hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. Lääkekellon toimintoihin ja ominaisuuksiin oltiin melko tyytyväisiä.
Oikein käytettynä lääkekello voi lisätä turvallisen lääkehoidon toteutumista. Lääkekellon käytöllä on vaikutusta kotihoidon käyntien määrään. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan lisätä asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä.The purpose of this thesis was to find out customers’ and nurses’ experiences of medicine clock usage in home care. The target was to gain information which can be utilized in the usage of welfare technology. Material for this thesis was gathered from home care customers and nurses in Forssa. Interviews were carried out as individual interviews with the customers and as a group interview with the home care nurses. Material was analyzed by using content analysis.
The customers were reacting mainly positively to welfare technology and to the medicine clock experiment. The home care nurses found it challenging to find suitable customers to the experiment. At the beginning of the medicine clock experiment customers and home care nurses were suspicious regarding the usage and functioning of the medicine clock. The home care nurses felt that the medicine clock was always used by the same employees. The customers felt that induction and guidance given by the home care nurses was adequate. The home care nurses felt that they got enough induction and guidance to the usage of the medicine clock and the related portal. Still, thesis results indicate that due to lack of knowledge the portal was not used. The medicine clock company Addoz Oy had indicated that more guidance is provided to the usage of the medicine clock and the related portal if requested. All home care nurses had not taken advantage of this possibility. The parties were fairly pleased with the functionality and features of the medicine clock.
Proper usage of the medicine clock may increase safe medication. The usage of the medicine clock affects the number of home care visits to customers. By using welfare technology customers’ independency and functional ability can be increased
