Työhyvinvointi on käsitteenä haastava, kokonaisvaltainen ja se merkitsee ihmisille eri asioita. Työhyvinvointia on vaikea erottaa henkilön muusta hyvinvoinnista. Yksilön on mahdollista vaikuttaa siihen elintavoillaan ja työpaikoilla keinot työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen ovat moninaisia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Kuntoremonttiin osallistuneiden diagnostiikka-alan yrityksen työntekijöiden kokemuksia Kuntoremontista ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin. Kuntoremontilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa erään diagnostiikka-alan yrityksen työntekijöilleen järjestämää työhyvinvointi-interventiota, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin edistäminen. Kuntoremontti sisälsi yhden ravitsemukseen liittyvän luennon ja 12 viikkoa ohjattua liikuntaa kahdesti viikossa. Tavoitteena on saada tietoa työhyvinvointia lisäävien interventioiden kehittämiseksi.
Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla toukokuussa 2014. Tutkimukseen osallistui 11 Kuntoremonttiin osallistunutta työntekijää. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.
Saatujen tulosten perusteella Kuntoremontilla todettiin olevan vaikutuksia useaan eri työhyvinvoinnin osa-alueeseen. Kuntoremontti kohensi tiedonantajien psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia ja sai aikaan muutoksia elämäntavoissa ja työssä sekä lisäsi yhteisöllisyyttä ja arvostusta. Kuntoremontissa hyviksi koetut tekijät liittyivät Kuntoremontin toteutustapoihin ja sisältöön sekä kuntokeskukseen. Kuntoremonttiin kaivattiin erityisesti enemmän yksilöllistä ohjausta ja kehittämisideat liittyivät myös Kuntoremontin sisällön ja toimintatapojen muuttamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Kuntoremontti on ollut pääasiassa toimiva tapa edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää työhyvinvointia lisäävien interventioiden suunnittelussa, järjestämisessä sekä kehittämisessä.Well-being at work is a challenging and comprehensive term to define, as it carries a multitude of meanings. Well-being at work is difficult to separate from other aspects of an individual’s well-being. The individual can affect their well-being at work by leading a healthy lifestyle, while employers can improve the employees’ wellbeing at work in several different ways.
The purpose of this study was to describe the physical activity intervention participants’ experiences of the intervention, as well as the effects of the intervention on the participants’ perceived well-being at work. The physical activity intervention discussed in the current study consisted of a work well-being intervention carried out in a non-profit organization specializing in diagnostics. The intervention consisted of guided physical activities twice a week, for a total of twelve weeks. The intervention also included one lecture on nutrition. The aim was to acquire knowledge that could be used for further development of interventions to promote wellbeing at work.
The data for the thesis was collected in May 2014 through focused group interviewing of the participants. Eleven participants of the physical activity intervention took part in the interviews. The data was analyzed with a data-driven content analysis method.
The results showed that the physical activity intervention had an impact on several aspects of employees’ wellbeing at work. The intervention improved the psychosocial and physical well-being of the participants. The intervention also had a beneficial impact on the lifestyles of the participants and their work. In addition, the intervention increased the perceived sense of community and the employees’ experience of appreciation. The content and execution of the intervention, as well as the fitness center, were considered as positive factors. In particular, the participants wished for more individual counseling. There were also developmental suggestions given regarding the content and execution of the intervention.
These results suggest, that the physical activity intervention to a large degree is an effective intervention for enhancing work well-being among employees. The information gained in the present study can be applied when planning, organizing and developing similar work well-being interventions
