Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyneen henkilön asiakaslähtöistä saattohoitoa saattohoitokoordinaattorin tukemana. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Vantaan kaupungin vanhusten ja vammaisten avopalvelut. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kuvaus saattohoitokoordinaattorin toimenkuvasta. Sen avulla voidaan pyrkiä selkiyttämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja edelleen kehittää hyvän asiakaslähtöisen saattohoidon toteutumista kotihoidossa.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen, aineistoa analysointiin sisällönanalyysillä. Aineiston keruu toteutettiin huhtikuussa 2014 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla pääkaupunkiseudulla haastattelemalla kahden eri kaupungin hoitajia, jotka toimivat kotisairaalassa.
Hyvän saattohoidon edellytyksenä on saattohoitokoordinaattorin kiinnostus ja motivaatio työhön, asiakaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen sekä sujuvat toimintakäytänteet. Keskeisenä asiana on asiakkaan ja saattohoitokoordinaattorin välinen vuorovaikutus. Saattohoitokoordinaattorin työ perustuu vahvasti työntekijän osaamiseen sekä aitoon kiinnostukseen.
Asiakaslähtöisen saattohoidon koordinointi vaatii laaja-alaista osaamista, jotta pystymme vastaamaan kuolevan ihmisen ja hänen perheensä hoidollisiin sekä sosiaalisiin tarpeisiin kokonaisvaltaisesti. Omaisten ja läheisten tukeminen on ensiarvoisen tärkeää kuolevan asiakkaan hyvinvoinnille. Saattohoitokoordinaattorin tehtävänä on koordinoida tarvittavia palveluja, toimia linkkinä, verkostoitua eri toimijoiden välillä sekä laatia asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelma.The aim of this study was to investigate the concept of customer-oriented terminal care for elderly people, supported by a palliative care coordinator. This study was carried out in cooperation with the City of Vantaa and its outpatient medical care for the elderly and the disabled. As a result of this study a job description for a palliative care coordinator was formed. This job description can be utilized in clarifying the collaboration between all the participants in the process of palliative care. Furthermore, the clearer role of a palliative care coordinator can be used in improving and implementing adequate and sufficient exe-cution of customer-oriented terminal care in domiciliary conditions.
The research method for this study was qualitative and the method used in analysing the data was content analysis. The collection of the data was carried out in April 2014 by interviewing nurses working in home hospitals in two cities of the metropolitan area. The method used in the interviews was a semi-structured theme interview.
The main conclusion of this study is that the prerequisite for providing adequate and suffi-cient terminal care, from the perspective of the palliative care coordinator, is that the person must be highly motivated and sincerely interested in one`s profession. One also has to embrace a strong professional competence and fluent operational practices. The focal point is in the interaction between the client and the palliative care coordinator. The work of the palliative care coordinator is strongly based on the professional skills and a sincere interest in one´s profession.
In the coordination of customer-oriented palliative care, extensive professional skills are required in order to provide and meet the needs of a dying person and their family. Both therapeutic and social needs must be addressed in a holistic manner. Supporting the family and the close ones is of utmost importance for the dying client. In this situation, the palliative care coordinator functions as a provider of required services and also as a constructor of the necessary networks between all the participants involved. In addition, the palliative care coordinator elaborates treatment and service plans for the client
