Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUSLABin Jorvin sairaalalaboratorion kanssa, jossa työskentelevä henkilö oli jo pidempään aihetta pohtinut. Tämän hetkinen toimintatapa vastasyntyneiden kantapään ihopistosnäytteitä otettaessa on nostaa vastasyntynyt hoitopöydälle näytteenoton ajaksi. Kätilötyön alalla tehtyjen tutkimuksien mukaan tämä toiminatapa ei kuitenkaan parhaalla tavalla palvele vastasyntyneen turvallisuuden tunnetta ja ei-lääkkeellistä kivunlievitystä. Tällä hetkellä käytössä oleva kivunlievitys on vastasyntyneelle annettava glukoosiliuos, mutta sitä ei suositella käytettäväksi vastasyntyneen verensokeri määrityksen (P-Gluk) yhteydessä. Opinnäytetyössä pohditaan, että riittääkö kivunlievitykseksi ei-lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät kuten imetys tai kenguruhoito vanhemman sylissä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää laboratoriohenkilökunnan ergonomiaa palveleva ja vastasyntyneen hyvinvoinnin huomioiva tapa ottaa vastasyntyneiden kantapäänäytteet. Opinnäytetyössä toteutettiin kyselytutkimus Jorvin sairaalalaboratorion henkilökunnalle kantapään ihopistosnäytteenoton ergonomisista haasteista ja eduista, kun näytteet otettiin hoitopöydän sijaan äidin sylistä tai vierestä sängyltä tai vastasyntyneen omasta sängystä. Kysely luotiin teoriatietoon perehtymisen, asiantuntijoiden haastattelujen ja Jorvin sairaalassa tehtyjen aamukiertohavainnointien pohjalta. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei juuri ole saatavilla.
Kyselyjen vastaukset käsiteltiin anonyymisti kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysi menetelmää käyttäen. Lopulliset tulokset saatiin puretuista kyselyistä huomioiden aiemmin hankittu tieto sekä havainnoinnit Jorvissa. Opinnäytetyöstä tuotettiin raportti ja se esiteltiin posterilla Laboratoriolääketiede 2014 –messuilla.
Kyselyn perusteella laboratoriohoitajat olivat sitä mieltä, että nykyinen toimintatapa on heidän ergonomian kannalta paras. Kuitenkin teoriatiedon perusteella toimintatavan muutos olisi vastasyntyneen ei-lääkkeellisen kivunlievityksen toteutumisen kannalta perusteltu. Se kuitenkin edellyttäisi laboratoriohoitajien ergonomiatiedon lisäämistä ja laboratorion ja vastasyntyneiden osastojen yhteistyötä.This thesis was made in cooperation with the HUSLAB laboratory of the Jorvi hospital. A person working there had been pondering on the subject for some time. The current approach on taking capillary blood samples from the heel of a newborn is to put the newborn on a changing table for the duration of the sampling. Research made on the field of midwifery suggest that the current approach doesn’t serve the newborn's sense of security or non-pharmacological pain relief in the best possible manner. The pain relief currently in use is to give glucose solution to the newborn, but it is not recommended to give glucose when taking samples to measure a newborn's blood sugar level. In this thesis it is discussed whether non-pharmacological pain relief such as breastfeeding or kangaroo care is sufficient.
The objective of thesis was to find an approach to capillary blood sampling from newborns that would serve the ergonomics of laboratory personnel and also take into account the well-being of the newborn. During the process a survey was carried out to the personnel of the laboratory of Jorvi hospital. The survey concerned the ergonomic challenges and advantages the personnel experienced while taking samples from newborns, when the newborn was positioned in the mother’s lap or beside the mother in her bed or in the newborn's own bed. The survey was created based on theory of knowledge, interviews with experts and observations made during morning sampling rounds in Jorvi hospital. There was hardly any previous research on the subject to be found.
The survey responses received were treated anonymously using qualitative content analy-sis methods. The final results were obtained from the analysed data taking into account previous knowledge and observations made in Jorvi. A repost was produced from the thesis and it was presented on Laboratoriolääketiede 2014 –fair.
Based on the survey, the laboratory personnel think that the current approach is best for their own ergonomics. However, based on theory of knowledge, the change in approach would serve newborn's non-pharmacological pain relief. It would require increasing the laboratory staff's knowledge of ergonomics, and cooperation between the laboratory and neonatal departments
