Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten syrjintäkokemuksia työhönotossa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastatteluiden pohjalta. Haastattelujen teemoina olivat nuorten aikuisten syrjintäkokemukset työhönotossa, kokemusten jälkeiset seuraukset sekä syrjintään liittyvä laintuntemus. Tutkimuksessa selvitettiin myös, ryhtyivätkö nuoret jatkotoimenpiteisiin kokemansa syrjinnän johdosta. Haastatellut olivat iältään 22–37-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden joukossa oli suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia miehiä ja naisia. Haastattelut suoritettiin kahdenkeskisinä keskusteluina. Aiheen tiimoilta käytiin myös ryhmäkeskusteluita.
Tutkimuksen teoriaosassa keskityttiin Suomen lain säädöksiin syrjinnästä ja kokemuksen selvittämiseen ilmiönä. Jokainen ihminen muodostaa itse omat kokemuksensa. Näiden aistihavaintojen pohjalta hän yleensä myös toimii. Kokemukset liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin. Syrjintä on Suomessa kielletty jo perustuslaissa. Lisäksi EU:n syrjintään liittyvä lainsäädäntö sitoo myös Suomea. Tärkeimpiä syrjintään liittyviä lakeja Suomessa ovat perustuslain lisäksi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki sekä työsopimuslaki.
Syrjintää on se, että samankaltaisessa tilanteessa olevia henkilöjä kohdellaan eri tavoin, asettamalla toinen huonompaan asemaan kuin toinen. Jos syrjintää kokee, asiasta voi ilmoittaa poliisille tai työsuojeluviranomaiselle. Myös tasa-arvovaltuutettuun, eduskunnan oikeusasiamieheen, vähemmistövaltuutettuun sekä ammattiliittoihin voi ottaa yhteyttä, jos on kokenut syrjintää. Syrjintäkokemuksia käsiteltiin työssä myös aiempien tutkimustulosten valossa.
Tulokset kertoivat hyvin erilaisista syrjintäkokemuksista. Nuorten aikuisten kokemia syrjintäperusteita oli muun muassa sukupuoli, ulkoinen ominaisuus, asepalvelukseen astumisen lähestyminen, liian hyvä koulutus, etninen alkuperä ja tulevaisuudessa oletettu vamma tai sairaus. Haastatelluilla ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvää laintuntemusta syrjintään liittyvästä lainsäädännöstä, eikä useimmista heillä ollut tietoa, mihin viranomaiseen voi ottaa yhteyttä, kun on kokenut syrjintää ja haluaa viedä asian eteenpäin.This Study was about the experiences of the discrimination in recruiting of young adults. The study was executed by qualitative methods. By the help of interviews there were sorted out the background information of the interviewees, the reports of the experience of the discrimination in recruiting, consequences of the discrimination and knowledge of the law about discrimination. There was also sorted out the fact how interviewees acted after they had experienced discrimination. The Interviewees were 22–37 years old young adults including Finnish and foreign men and women. The interviews were held between interviewer and interviewee. There were also group conversations about the subject.
The theory part discussed Finnish legislation of discrimination and personal affections related to the experience. All persons have their own experiences and they act based on them. The experiences are often associated with social situations. Discrimination is extensively forbidden in Finland and in European Union. The most important laws related to the discrimination are the constitutional law, the law of equality and the statute regulating work agreements.
If one is treated worse than the other one in a similar situation, it is called discrimination. If one has discrimination experiences and is willing to take it further to get justice, one contact the police or occupational safety and health authority. In some cases one can also take contact to the ombudsman for minority, to the ombudsman for equality, to the parliamentary ombudsman or to the trade union. The theory part focused also on comparing the earlier studies of discrimination to this one.
The results were very versatile. The reports showed that young adults had discrimination experiences related to gender discrimination, external features, upcoming military service, good education, ethnic origin, supposed injury or disease in the future, etc. The knowledge of the law of young adults was quite poor. Most of the interviewees were not aware of which authority to contact in the case of discrimination
