Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, mitä eri kulttuureja päiväkodissa esiintyy ja, miten näiden kulttuureiden juhlia huomioidaan päiväkodissa. Tutkielman tavoitteena oli myös saada tietää, mitä ratkaisuja kulttuureiden näkökulmasta käsin on tehty juhliin liittyen ja miten tehtyjä valintoja perustellaan.
Tutkielmamme on kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut erään itä-helsinkiläisen päiväkodin varhaiskasvattajille. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluja edelsivät ohjeistetut varhaiskasvattajista koostuvien tiimien keskustelut opinnäytetyömme aiheeseen liittyen. Päiväkodin kaikki viisi tiimiä tulivat edustetuiksi teemahaastatteluissa.
Tulosten perusteella kyseisen päiväkodin lapsilla esiintyy 23 eri kulttuuritaustaa. Päiväkodin varhaiskasvattajat toivat ilmi, että heidän tietämyksensä eri kulttuureiden juhlista on vähäistä. Erilaisia tapoja saada tietoa eri kulttuureiden juhlista mainittiin yhteensä kuusi: internet, lapset, vanhemmat, työkaverit, kirjat ja ulkopuolinen taho. Pääasiallisesti päiväkodissa huomioidaan suomalaisen kulttuurin juhlia. Juhlat ja niiden huomioiminen pohjautuvat vahvasti suomalaisen kalenterivuoden ympärille. Erilaisia juhlia huomioidaan päiväkodin toiminnassa esimerkiksi askartelujen, musiikin, kirjallisuuden ja itse juhlimisen kautta. Varhaiskasvatushenkilökunta toi ilmi arjen haasteiden, kuten kielen opettelemisen, vievän aikaa eri juhlien huomioimiselta.
Yksi tärkeä johtopäätös on se, että juhlien ollessa kyseessä tässä päiväkodissa mahdollistaan lapsille ennen kaikkea suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin kasvamista. Päiväkodissa tuetaan lasten sosialisaatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta toimitaan myös melko etnosentrismisellä tavalla. Vähemmistökulttuuria edustavien lasten tulisi päiväkodissa saada enemmän kokemuksia omaan kulttuuriinsa kuuluvien asioiden arvostamisesta. Päiväkodissa mahdollistetaan lapsille elämysten kokeminen lähinnä suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlien parissa. Suomalainen kulttuuriperinne on se, josta lapsille välitetään eniten tietoa.The purpose of our thesis was to find out which different cultural backgrounds can be found in a kindergarten, and how the feasts of these cultures are noted in the kindergarten’s operation. In addition, the objective of our study was to find out which decisions, regarding the feasts, have been made from the point of view of the different cultures, as well as, how these choices are explained by the kindergarten’s personnel.
Our thesis was a qualitative study. The method we used for collecting data was focus interviews implemented to the personnel of a kindergarten located in East Helsinki. We instructed the staff to discuss the subjects related to the theme beforehand. Then we carried out the theme interviews by interviewing five early childhood educators one by one.
According to the results, there were 23 different cultural backgrounds in the kindergarten we surveyed. The staff revealed that their knowledge about the different cultures’ feasts was quite low. The ways they mentioned acquiring information of the feasts included the Internet, children, parents, colleagues, books, and the outside party. They mainly pay attention to the traditional Finnish feasts based on the Finnish calendar year, and the different feasts are noted for example by arts and crafts, music, literature, and celebrations. The early childhood educators also stated that the challenges of everyday life, such as learning the language, take up time from the feasts.
An important conclusion of our thesis is that this kindergarten, above all, allows children to grow up to the Finnish cultural identity when concerning the feasts. The kindergarten supports children's socialization in the Finnish society, but at the same time, it operates by quite an ethnocentric way. The children in the kindergarten are given most information of the Finnish culture traditions. Children of minor cultures should gain more experiences of the appreciation related to their own culture
