Opinnäytetyön aiheena oli hyvinvointi ja työnilo varhaiskasvatustyössä sekä johtamisen rooli näiden mahdollistajana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja selvittää millaisella lähijohtamisella hyvinvointiin ja työniloon voidaan vaikuttaa. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi, miten ihmiset varhaiskasvatuksessa voivat ja miten he kokevat johtamisen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ja Vaasan kasvatus- ja opetustoimen kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu työhyvinvointiin. Teoreettinen viitekehys koostuu keskeisimmistä käsitteistä, tutkimusmenetelmän teoriasta sekä työhyvinvoinnin merkityksestä. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena. Opinnäytetyössä aineistonhankintamenetelmänä käytettiin E-kyselylomaketta. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Kysely sisälsi kysymyksiä omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista, lähijohtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä työniloa ja onnellisuutta tuottavista seikoista. Kysely lähetettiin otantana 100 tamperelaiselle ja 100 vaasalaiselle varhaiskasvatuksen työntekijälle. Vastaukset analysoitiin Exceliä käyttäen Tixel-apuohjelmaa.
Kyselyn tulosten perusteella voi todeta, että työntekijöiden kokema työhyvinvointi on hyvä tai erittäin hyvä. Tärkeimmiksi työhyvinvointiin liittyviksi tekijöiksi vastaajat nostivat hyvän työilmapiirin, selkeät pelisäännöt sekä avoimen vuorovaikutuksen. Työniloa ja onnellisuutta tuottavat kyselyn mukaan lasten ilo ja hyvä, kannustava työyhteisö. Lähijohtajilta odotettiin läsnäoloa, arvostamista, kannustamista ja tasa-arvoista kohtelua.
Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kehittämisessä tulisi panostaa ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin tukemiseen korjaavan työn sijaan. Hyvinvoinnin tukemisessa tulisi huomioida psykofysiologinen hyvinvointi sekä esimiestyön mahdollisuudet vaikuttaa siihen.The purpose of the thesis was to survey the employees’ well-being at work and what kind of management was needed. The main objective was to visualize the employees’ well-being at work and how they experienced the management. This study was made in cooperation with Tampere and Vaasa’s Educational Services.
The data were collected by sending an E-form to 100 employees in Tampere and to 100 employees in Vaasa. The questionnaire consisted of background information, multiple-choice questions and open questions. The participants had a possibility to comment. The data were analyzed with Excel by using Tixel.
Based on the results of the questionnaire, it could be noticed that the employees’ well-being at work is at good or excellent level. The most important issues were work atmosphere, clear rules and interaction. The joy of work and happiness are generated by children’s well-being and good, supporting work community. The personnel expected presence, respect, encouragement and equality from the immediate superior
