Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan ammatillisia valmiuksia haavan alipaineimuhoidon toteutukseen. Työn tavoitteena oli saada tietoa perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan koulutustarpeesta alipaineimuhoitojen toteutukseen. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Saadun tiedon perusteella hoitohenkilökuntaa on mahdollista kouluttaa haavan alipaineimuhoidon ongelmakohtiin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena kahdella kuopiolaisella terveyskeskuksen osastolla. Tiedonhankintamenetelmänä oli kyselytutkimus, jonka avulla pyrittiin selvittämään hoitohenkilökunnan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia toteuttaa haavan alipaineimuhoitoa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli perusterveydenhuollossa osastotyötä tekevät sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat sekä heidän sijaisuuksia tekevät alan opiskelijat. Vastauksia saatiin n=25, vastausprosentin ollessa 64 %.
Tuloksien perusteella hoitohenkilökunnalla on hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä erinomaiset asenteelliset valmiudet alipaineimuhoidon toteutukseen tavanomaisissa potilastilanteissa. Ammattiryhmien välisissä valmiuksissa ei ollut merkittävää eroa.
Lisäkoulutustarvetta on eniten haavan alipaineimuhoidon ongelmatilanteissa ja haavasidosten käytössä harvinaisemmilla haavatyypeillä.
Jatkotutkimusaiheet voisivat liittyä alipaineimuhoidon kustannuksiin. Hoitomenetelmää pidetään tehokkaana, mutta tietoa sen kustannushyödyistä verrattuna perinteiseen haavan paikallishoitoon verrattuna ei ole olemassa. Tämän lisäksi olisi hyvä tutkia laajemmin hoitohenkilökunnan ammatillisia valmiuksia ja niiden merkitystä haavan alipaineimuhoidon tuloksiin.The purpose of this thesis was to describe the medical staff’s professional competence to wound care with negative pressure wound therapy in primary health care. The aim was to get the information about the training needs of the medical staff. This topic has not previously been studied from the perspective of the medical staff. Based on the data collected, the medical staff can be trained to problem situations of negative pressure wound therapy.
The study was carried out on two wards of the health centre in Kuopio using the quantitative research method. The survey tested the nursing staff´s knowledge, skills and attitudes to carry out the negative pressure wound therapy. The target group was nurses, practical nurses and their locums in the primary care department. 25 responses were received (n=25) to give the response rate 64 %.
Based on the results, the medical staff has a good knowledge and skills as well as excellent attitudes to negative pressure wound therapy when treating basic patient situations. There was no significant difference between different professional groups.
Additional training could be provided to the medical staff to handle problem situations and dressing changes for less common wound types.
Further studies could be carried out on the costs of negative pressure wound therapy. Previous studies focused on the effectiveness of the treatment, but there is no information of the cost benefits compared to the traditional local wound treatment. In addition, it would be good to explore the professional competence of the nursing staff and their role of efficiency of the negative pressure wound therapy
