Nuorten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Yleisimpiä ovat niska-, hartia-, pää- ja alaselän kiputilat. Kaikenkaikkiaan tytöt näyttäisivät oireilevan enemmän kuin pojat. Yleisen fyysisen inaktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä niska- ja hartiakipujen esiintyvyyteen. Myös niskalihasten huono kontrolli ja naisilla niskan alueen pienemmät lihakset voivat johtaa alueen kiputiloihin. Spesifillä lihasvoimaharjoittelulla voidaan vaikuttaa niskalihasten voimantuottoon sekä niska- hartia- ja pääkipuihin.
Opinnäytetyön tarve pohjautui espoolaisen lukion teettämään kouluterveyskyselyyn, jossa ilmeni nuorten lisääntyneet niska- ja hartiaseudun vaivat. Yhteistyössä lukion kanssa tuotettiin kolme eri näkökulmasta tehtyä opinnäytetyötä niskan matalakynnyksisestä voimaharjoittelusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko kahdeksan viikon progressiivisella niskan ekstensiosuuntaisella voimaharjoittelulla vaikutusta lukioikäisten koettuun niskakipuun ja niskan lihasvoimaan. Alku- ja loppumittauksilla selvitettiin voimaharjoittelun vaikutuksia voimantuottokykyyn. Harjoittelun toteutumista seurattiin harjoittelupäiväkirjojen avulla. Matalakynnyksinen harjoittelu toteutui viemällä harjoitteluvälineet kouluympäristöön.
Koehenkilöt valittiin yhdessä lukion kanssa. Osallistujat jaettiin harjoitteluryhmään (n=25) ja verrokkiryhmään (n=25). Lihasvoimaa ja kiputiloja kartoitettiin ennen harjoittelujaksoa ja harjoittelujakson jälkeen kirjallisilla kyselylomakkeilla (kipukysely, NDI & IPAQ) ja lihasvoima- ja liikkuvuusmittareilla (dynamometri, CMS & Jamar). Fyysisiä ominaisuuksia kartoitettiin ant-ropometrisella mittauksella.
Tulosten mukaan kahdentoista harjoitteluryhmäläisen isometrinen maksimivoima lisääntyi sekä ekstensio- ja fleksiosuuntiin keskiarvollisesti katsottuna. Harjoittelujakson jälkeen niskakipu väheni lähes puolella. Päänsäryn kokemisessa ei juurikaan havaittu muutosta. Tällaisella harjoittelumenetelmällä voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. Tosin edelleen on syytä pohtia nuorten motivaatioon ja harjoittelun säännöllisyyteen liittyviä seikkoja.Problems connected to the locomotor system among the young have increased during the last few decades. The most common problems are neck and shoulder pain and headaches as well as pain in the lower back area. Overall it seems that girls witness these problems more often than boys. The increasingly common physical inactivity has been found to have a connection with the occurrence of neck and shoulder pain. Poor control of the neck muscles, and especially the smaller neck muscles in girls, can also be the cause of pain in the neck region. Specific muscle strength training can be practised to impact the strength of neck muscles as well as decreasing neck and shoulder pain and headaches.
The need for this thesis was based on a school health survey carried out by a high school in Espoo, were the results indicated that pains in the neck and shoulder region have increased among the young. Three separate studies, each from different perspectives on low-threshold neck strength training, were carried out in co-operation with the school. The objective of this thesis was to find out if an eight-week progressive neck extending strength training program has an impact on neck pain and muscle strength among high school students. The measurement results at the start and in the end of were compared to determine the effect of the training program, which was monitored with the help of specific training diaries. Low-threshold training was carried out by providing the school with the necessary equipment.
The test subjects were chosen together with the high school. The participants were divided into two separate groups: the training group (n=25) and the control group (n=25). Before and after the training period, muscle strength and pain were surveyed with questionnaires (pain questionnaire, NDI & IPAQ) and muscle strength and mobility indicators (dynamometer, CMS & Jamar). The participants` physical properties was surveyed using anthropometric measures.
The results indicated that isometric maximum strength had increased in both extension and flexion directions among twelve subjects in the training group. After the training period, neck pain had decreased almost by half. The occurrence of headaches experienced remained unchanged. The training method used can lead to positive results, although it is still necessary to consider the factors connected to the motivation and regularity of training among the young
