Tämän opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan uniapnean diagnosointia ja uniapneataudin hoidon aloittamista. Aivoverenkiertohäiriön saaneiden potilaiden joukosta seulottiin uniapneaa sairastavat. Seulonta tapahtui unirekisteröintilaitteen avulla. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, voiko pelkän kyselylomakkeen avulla löytää uniapneaa sairastavat potilaat. Tämä tapahtui kahden kyselylomakkeen avulla, jotka potilaat täyttivät tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa verrattiin potilaiden antamien vastausten ja unirekisteröintilaitteella saatuja tuloksia keskenään.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kesällä 2013 Satakunnan keskussairaalan Stroke-yksikön potilaille, joilla oli akuutti aivoverenkiertohäiriö. Opinnäytetyö oli osa Satakunnan keskussairaalassa toteutettavaa laajempaa unihäiriödiagnostiikka-tutkimusta.
Kahdenkymmenenneljän tutkittavan tiedot analysoitiin. Heistä 17:llä (71%) todettiin jokin unenaikainen hengityshäiriö (AHI> 5). Kyselylomakkeiden merkitsevyyttä selvitettiin korrelaation avulla. Apneoiden määrää (AHI -indeksi) verrattiin BNSQ -lomakkeella (Basic Nordic Sleep Questionnaire) saatuihin tuloksiin, jolloin korrelaatiokertoimeksi saatiin 0.39 eli vertaavuus oli kohtalaisesti merkitsevä. Kun taas vastaava vertaavuus tehtiin apneoiden määrän ja RCSQ - lomakkeen (Richards-Campbell Sleep Questionnaire) välillä, korrelaatiokerroin oli 0.05 eli vertaavuus ei ollut merkitsevää.
Suurella osalla tutkimukseen osallistuvista potilaista todettiin uniapnea. Merkittävä yhteys löy-dettiin unen määrässä vuorokaudessa ja AHI -indeksin suuruudella. Kuitenkin yleisesti ottaen todetulla AHI -indeksillä ja kyselylomakkeiden tuloksilla ei ollut merkitsevää yhteyttä. Pelkästään näillä kyselylomakkeilla ei pystytä löytämään uniapneaa sairastavia henkilöitä.The aim of this study is to accelerate and simplify the diagnosis of sleep apnea and the starting of the sleep apnea treatment. Patients suffering from sleep disturbance were sifted out from a group of patients diagnosed with transient ischaemic attack. The sifting was performed with the help of a respiratory recording device. The purpose of the investigation was to clarify whether it is possible to identify the patients suffering from sleep apnea by way of a questionnaire. This was carried out using two questionnaires which were filled in by the subjects during the investigation. This study was performed by means of comparing the results of the questionnaires and the sleep diagnostic device. This investigation was accomplished in the summer 2013 to the patients of the Stroke Unit of the Central Hospital of Satakunta, who suffered from stroke. This study was part of a wider investigation on cardio-respiratory sleep disorders.
The results of twenty-four patients were analyzed. Out of them, seventeen (71%) were diagnosed with some increased number of apnea episodes (AHI >5).
The relevance of the assessment forms was measured by way of correlation. The Apnea Hypopnea Index (AHI) was contrasted with the results of the BNSQ (Basic Nordic Sleep Questionnaire). The coefficient was 0.39. When the AHI was contrasted with the results of the RCSQ form (Richards Campbell Sleep Questionnaire), the correlation coefficient summed 0,05. The majority of patients who participated in the research were diagnosed with sleep apnea. There was an important relation between the amount of daily sleep and the result of the Apnea Hypopnea Index. However, the connection between the diagnosed AHI -indexes and the results of the questionnaires were not statistically significant. It is not possible to identify people suffering from sleep apnea relying only on the results of these questionnaires
