Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia nuorten koettua sosiaalista hyvinvointia ja testata kyselylomakkeen toimivuutta. Toteutimme yhteistyötahomme SOHVI-hankkeen kanssa hyvinvointikyselyn Etelä-Pohjanmaalla toisen asteen opiskelijoille. SOHVI-hanke kuuluu Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan, jota toteutetaan ajalla 1.3.2012–28.2.2014. Hanketta toteutetaan sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa tarkoituksena kerätä hyvinvointitietoa eri asiakas- ja kansalaisryhmiltä. Kerättyä kokemustietoa hyödynnetään kuntien palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa mittarina käytimme kyselyä. Tutkimukseemme valikoitui 218 opiskelijaa Etelä-Pohjanmaan ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista. Nuoret olivat iältään 16–30-vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat nuorten kokemaan sosiaaliseen hyvinvointiin? ja mitkä tekijät edistävät ja heikentävät nuorten koettua sosiaalista hyvinvointia? Kokemuksellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittaamisessa käytimme komponentteina kognitiivista ja affektiivista hyvinvointia sekä elämän merkitystä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelimme aluksi nuoruutta elämänvaiheena, jonka jälkeen käsittelemme hyvinvointia erilaisten määritelmien kautta. Nuorten kokemuksellista hyvinvointia käsittelemme perheen pääoman, sosiaalisten verkostojen ja elämässä pärjäämisen kautta. Lisäksi teoriaosassa käsittelemme nuorten hyvinvoinnin uhkatekijöitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tutkimuksemme mukaan taustamuuttujista iällä, peruskoulun päättötodistuksen keskiarvolla, äidin koulutuksella ja vanhempien yhdessä asumisella on merkittävimmin yhteyttä nuorten koettuun hyvinvointiin. Käsittelemme tulososion kannalta keskeistä kokemuksellista hyvinvointia sosiaalisen pääoman, perheen rasituksen ja sosiaalisten verkostojen kautta. Tulosten perusteella varsinkin kaverit ja vanhempien tuki ovat vahvasti yhteydessä nuorten koettuun hyvinvointiin. Yllättävää on, että perhettä rasittavilla koettelemuksilla ainoastaan toimeentulo-ongelmilla on yhteys nuorten hyvinvointiin. Lisäksi perheen sosioekonomiset tekijät, keskusteluyhteys, yhteiset harrastukset ja muut aikuiset lisäävät nuorten koettua hyvinvointia.Our thesis discusses empirical social welfare of the youth, and aims to test the functionality of questionnaires in research. We carried out a welfare enquiry among the Southern Ostrobothnian secondary education students in collaboration with the SOHVI project. It is a part of the Finnish Ministry of Education and Culture's national development programme, which is partly funded by The European Social Fund and is carried out in the Finnish polytechnic network. It aims to collect welfare data from different target groups. The data is used in developing municipal services.
Our research method is quantitative, and the questionnaire works as an indicator. 218 Southern Ostrobothnian secondary education students aged between 16 and 30 years old participated in the survey. The aim was to examine which factors affect the empirical welfare of the youth. Cognitive and affective welfare and the concept of life were used as components in measuring social and empirical welfare. We firstly discuss youth as a phase of life, after which we concentrate on welfare through different definitions. Empirical welfare is discussed through families' capital, social networks and life management. Threatening factors of youth welfare are also covered from the perspective of individual, community and society.
The research shows that age, the average grade of final report, mother's education and parents' living arrangements have the strongest connection with the empirical welfare of the youth. The central aspect of empirical welfare is discussed through social capital, family stress and social networks. According to results, especially friends and the support of parents are in strong correlation with the social welfare of the youth. Surprisingly, livelihood problems are the only kind of family stress which affects the welfare of the youth. Also the socioeconomic factors, conversational connection, mutual hobbies and other adults add to the empiric welfare of the young
