Tutkimuksellisen opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Perhekoulu POP -ohjelmassa käytettävien menetelmien toimivuutta päivähoidon lapsiryhmissä. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi ADHD-keskus, joka järjestää kymmenen viikkoa kestävää intensiivistä perhekoulu POP -kuntoutusmenetelmää Helsingissä. Opinnäytetyömme aihe syntyi ADHD-keskuksen esittämästä halusta saada käytännön tietoa aiheesta. Selvityksen avulla keskus saa tietoa päivähoidonkentältä, jolloin se voi kehittää toimintaansa.
Laadullisessa opinnäytetyössämme haastattelimme päivähoidon kasvatushenkilöstöä, jotka olivat käyneet Perhekoulun ohjaajakoulutuksen viimeisten neljän vuoden aikana. Keräsimme aineistoa ensin ryhmähaastattelulla, joka toimi alkukartoituksena aiheeseen. Ryhmähaastattelusta nousseista teemoista kokosimme teemahaastattelurungon kuuteen yksilöhaastatteluun. Käytimme yksilöhaastatteluiden analysoimisessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työmme teoreettisiksi näkökulmiksi muodostui lapsilähtöisyys ja vertaisvuorovaikutus.
Haastateltavat olivat käyttäneet Perhekoulu POP -menetelmistä huomion antamista, huomiotta jättämistä, kehumista, palkitsemista, valintoja sekä selkeitä käskyjä. Nämä menetelmät koettiin pääosin toimivan päivähoidon lapsiryhmässä. Käytetyt menetelmät koettiin vaikuttavan myönteisesti kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä myös lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Käytettyjen menetelmien vahvuutena nähtiin lapsen itsetunnon vahvistaminen positiivisen palautteen avulla. Menetelmien käytön haasteena nähtiin henkilöstön määrä suhteessa lapsiryhmään. Haastateltavista suurin osa ei ollut käyttänyt jäähyä, koska ei ollut nähnyt siihen tarvetta.
Perhekoulu POP -menetelmät ovat toimivia työkaluja, kun niitä soveltaa lapseen ja tilanteeseen sopiviksi. Menetelmät antavat lapselle positiivista huomiota ja vahvistaa lapsen hyvää käyttäytymistä. Menetelmät voivat saada aikaan toisia huomioivan ilmapiirin. Isossa ryhmässä menetelmien käyttö on haastavampaa, koska huomiota on annettava usealle lapselle ja kasvattajan reaktiot kohdistuvat myös muihin ryhmässä. Jäähy menetelmän ajatellaan toimivan viimeisenä keinona puuttua haastavaan tilanteeseen. Kasvattajien myönteiset kokemukset toimivista menetelmistä sekä perheohjaajakoulutuksesta voidaan tulkita tukevat heidän työtään päivähoidossa.The goal of our Bachelor´s thesis was to examine how the family school POP (Pre-school Overactivity Programme) methods were implemented in day care groups. In our thesis we cooperated with the ADHD-center, which organizes the family school POP in Helsinki. The intensive course lasts ten weeks. The subject of our thesis originated from the ADHD center's wish to get more practical information about the methods. With this knowledge the center gets more information about child care and can in that way improve their activities.
We conducted our thesis with a qualitative method. We interviewed day care personnel who had been trained in the Family school POP within the last four years. First we collected material from group interviews that worked as an initial mapping of the topic. From the themes that came up in the group interviews we built an interview frame for six individual theme interviews. We analyzed the individual interviews using content analysis.
Our theoretical concepts were a child-centered approach and peer interaction.
Interviewees had used the Family school POP methods of giving attention, ignoring bad behavior, praising, rewarding, offering choices and clear orders. These methods mostly worked well in child day-care group. The methods used were considered to contribute positively to the interaction between the daycare staff and the child, and also the interaction among the children. Increasing the child’s self-esteem with the help of positive feedback was seen as a strength while the number of staff in relation to the children in the group was seen as a challenge. The majority of those interviewed had not used the time out method, because they had not seen the need for it.
Family School POP methods are effective tools in a child group when they are adapted to the needs of the child and the situation concerned. The methods create an atmosphere where the child is given positive attention to and the child’s good behavior is reinforced, also the child may learn to take others into account. In large groups it is more challenging to use the methods, because attention must been given to more than one child. The time out method is seen as the last resort to intervene in challenging situations. The primarily positive experiences of the staff in using these methods can be interpreted as evidence that these operating methods and family counselor training support their work in day care
