Tämän tutkimuksen tarkoitus on kerätä palautetta opiskelijoilta, jotka osallistuivat Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään ultraäänihoitajakoulutukseen vuosina 2011-2012. Kerätyn palautteen perusteella koulutusta on mahdollista kehittää. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisen lähestymistavan mukaan. Analyysimenetelmänä käytin induktiivista sisällönanalyysiä.
Suomessa väestön ikääntyminen ja hoitoalan rajalliset resurssit puhuttavat sekä alalla että mediassa. Etenkin lääkäripulaan haetaan monessa kaupungissa ja kunnassa ratkaisuja muun muassa ulkoistamalla palveluita. Lääkäripulaan apua tuovat tehtäväsiirrot, jotka vaativat hoitajien lisäkoulutusta.
Röntgenhoitajille, sairaanhoitajille ja kätilöille täydennyskoulutuksena annettava ultraäänihoitajakoulutus mahdollistaa sen, että kyseisen koulutuksen saaneet hoitajat voivat itsenäisesti tehdä tiettyjä ultraäänitutkimuksia. Näin lääkäreiden työmäärää saadaan kevennettyä. Vastuu tutkimuksista ja ultraäänihoitajan työskentelystä säilyy edelleen lääkäreillä.
Metropolia Ammattikorkeakoulu on järjestänyt ultraäänihoitajakoulutuksia vuodesta 2003 lähtien ja kurssista on kerätty palautetta, jotta opiskelijoiden mielipiteet koulutuksesta ja sen tarpeellisuudesta saadaan selville. Tässä tutkimuksessa palautteita kerättiin teemahaastatteluilla. Tarkoituksena oli kuulla opiskelijoiden kokemuksia avoimesti ja omin sanoin kerrottuna. Mielipiteiden ja kommenttien perusteella tutkimuksessa tuodaan esille ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.
Kehitysehdotukset on kerätty haastattelemalla koulutukseen osallistuneita henkilöitä. Työssä kerrotaan ensin yleisesti Ultraäänihoitajakoulutuksesta ja tutkimukseen liittyvistä käytännöistä. Lopuksi esitän opiskelijoilta kerätyn palautteen. Opintopalautteen perusteella kurssia on mahdollista kehittää käytännössä enemmän opiskelijoita palvelevaksi.
Opiskelijoiden antamat vastaukset osoittivat, että toiveita koulutukseen ja sen kehittämiseen on sekä oppilaitoksen että työpaikkojen osalta. Eniten kritiikkiä tuli teoriaopintojen ja käytännön harjoittelun ajoittamisesta ja suhteesta toisiinsa. Aina työpaikan resurssit eivät olleet riittävät tarvittavaan harjoitteluun. Vastuut ja tiedonkulku koulun ja työpaikan välillä tulisi selvittää ja sopia jo aikaisessa vaiheessa, jotta tieto opiskelijan valmiuksista ja harjoittelun vaatimuksista olisi kaikilla osapuolilla tiedossa.Student’s experience about sonographer training in years 2011 and 2012. The meaning of this study was to collect feedback from students who participated in sonographer training in the Metropolia University of Applied Sciences during the years 2011 and 2012. By using the feedback, the education can be developed. This is a qualitative study. The feedback was analyzed by using inductive analysis.
There has been a great deal of talk about population’s ageing and restricted resources in nursing. Particularly the lack of doctors in many towns and municipalities needs solutions by, for example, outsourcing services. One helping factor for the lack of doctors could be updating education for nurses.
A special updating education for radiographers, nurses and midwives enables the nurses to make certain ultrasound examinations by themselves. So doctors’ work could be diminished. However, the responsibility of the examinations and the work of sonographers still remain with the doctor.
Metropolia University of Applied Sciences has been organizing this updating sonographer training from the year 2003. They have asked for feedback about the education of the courses so that students could tell how useful and needed the education is.
In this study, I collected students’ feedback by using a theme interview. I wanted to know the students’ opinions as open-heartedly and honestly as possible in their own words. By using this collected feedback, it is possible to improve the education.
The feedback from the students shows that there are hopes and needs for developing the education, both by the learning institution and by the workplaces. Most critical were the comments about the timing and relation of theory to education and practice. There were also times when resources of the workplaces were not enough for the practice needed. The responsibilities and sharing information between school and workplace should be made clear in early part of the education so that the information about students’ readiness and demand of theory training would be clear with all parties.
The development ideas have been gathered by analysing the answers of the interviewed students
