Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, joka koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä artikkelista ja niiden yhteenvedosta. Opinnäytetyössä tarkastelen aktiivisen musiikkiterapian mahdollisuuksia työikäisten aikuisten kivunhallinnassa (tuki- ja liikuntaelinten vaikeat kiputilat). Käytän tutkimusryhmän (6 henkilöä) kokemuksia ikään kuin ikkunana, josta katsoa musiikin ja kivun kokemisen maailmaa. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkijan otteeni mahdollistaa roolini sekä tutkijana että terapeuttina. Ensimmäisessä artikkelissa tutkin mm. kivun kokemusta sekä käyttämääni musiikkiterapian menetelmää, luonnollista ja rentouttavaa äänenkäyttöä. Toisessa artikkelissa keskityn tutkimusryhmän kokemusten tarkasteluun. Tapaustutkimus toteutui musiikkiterapiaharjoitteluna, joka koostui kolmesta eri kuntoutusjaksosta (elokuu 2011 - maaliskuu 2012), jossa musiikkiterapia oli osana moniammatillista kuntoutusta. Musiikkiterapiaa oli yhteensä 16 tuntia (8 sessiota).
Musiikkiterapian menetelmä, luonnollinen ja rentouttava äänenkäyttö (vokaalien tuottaminen/kehoresonanssin kokeminen) sai myönteisen vastaanoton kivunhallintaryhmän parissa. Yhteinen äänen tuottaminen koettiin syvästi rentouttavana, mutta myös alitajuntaa aktivoivana. Merkittäväksi ilmiöksi musiikkiterapiaprosessissa nousi improvisaatio, joka syntyi itsestään ja etukäteen sopimatta neljännessä sessiossa, vaikuttaen voimaannuttavasti niin yksilö- kuin ryhmätasolla.
Musiikkiterapia tässä tutkimuksessa tuki yhteisiä moniammatillisen kuntoutuksen tavoitteita: kuntoutujan omien voimavarojen löytämistä. Musiikkiterapiassa äänellä tuotetulla improvisaatiolla oli tärkeä osuus itsehallinnan ja voimaantumisen kokemuksessa; improvisaatio toimi luovana tilana, jossa ilmaistiin ja jaettiin omia tuntemuksia (vertaistuki), otettiin riskejä (aktiivinen asenne kipua kohtaan/itsehallinnan tunne) sekä koettiin vapautta ja luovaa leikkiä (mahdollisuuksien näkeminen).This thesis is a qualitative research, which consists of two articles. The first one includes a case study, theoretical part of the thesis and examines the experience of pain and therapeutic use of voice (vocal harmonics). The second article further explores the case study focusing on the experiences of test group (6 adults with difficult pain of the locomotor system). My phenomenology-hermeneutic approach enables my roles as both a researcher and a therapist. The case study derives from music therapy practice, which consists three rehabilitation periods, 16 hours in total (8 sessions). Music therapy was part of multidisciplinary rehabilitation.
The test group's response to the music therapy method of relaxing use of voice, was positive. Every member of the test group experienced the music therapy sessions as deeply relaxing as well as activating for the unconscious. Improvisation proved to be an essential phenomenon in music therapy process. The improvisation, which spontaneously arose in the fourth session was empowering on both individual and group level.
Music therapy supported rehabilitation plan. In my research the method of improvisation became the key to the realization of the effectiveness of therapeutic use of voice. Improvisation became a creative space in which risks could be taken and emotions could be freely expressed and shared. The active attitude and the experience of being in control gained from improvisation in sessions, were beneficial in coping with pain
