Artikkelissa pohditaan viittomakielentulkkien rekisterijärjestelmän uudistamista. Kirjoittaja esittää, että nykyinen järjestelmä korvattaisiin viranomaisen ylläpitämällä rekisterillä. Uuden mallin kehittämisessä keskeinen rooli tulisi olla laatukriteeristön luomisella. Tulkkien kelpoisuudelle ja vähimmäiskielitaidolle tulisi saada selkeät kriteerit ja kirjoittaja pohtii myös mahdollisuutta luoda tulkkien taitotasot

Thurén, Virpi

Theseus  theses and publications of the Universities of Applied Sciences

                        C 28, 2011Arto Lindholm, Jyrki Simovaara, Timo Cantell & Helena MielonenYLEISÖTUTKIMUS KULTTUURIALAN  OPINNÄYTETYÖNÄKulttuurituotannon yksi keskeinen tavoite on saattaa taide ja yleisö yhteen.  Tuottajan on tunnettava  kulttuuria kuluttavat yleisöt, osattava markkinoida  kulttuuria oikeille kohderyhmille ja ymmärrettävä myös niitä ryhmiä, jotka eivät löydä tietään kulttuurin pariin. Nämä ovat olennaisia kysymyksiä myös kulttuurin  saavutettavuuden ja kulttuuridemokratian näkökulmista.Yleisötutkimus on melko yleinen opinnäytetyöaihe  kulttuurialalla. Ovatko tekijät perehtyneet aiempaan  tutkimukseen? Liittyykö tutkimus aitoon kehittämisen tarpeeseen? Teos on ensisijaisesti tarkoitettu ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen kulttuurialan oppikirjaksi. Se tarjoaa myös uutta ja monipuolista tietoa kulttuurin yleisöistä kiinnostuneille ammattilaisille.ISBN 978-952-456-115-0  ISSN  1458-5979   L1458-2885humak  Humanistinen ammattikorkeakouluSarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012Virpi Thurén”LUPA TULKATA” –  TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄhumak  Humanistinen ammattikorkeakouluYLEISÖTUTKIMUS KULTTUURIALAN OPINNÄYTETYÖNÄ Arto Lindholm, Jyrki Simovaara, Timo Cantell & Helena Mielonen Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU© tekijät ja Humanistinen ammattikorkeakouluVirpi Thurén ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäwww.humak.fi/julkaisut/sarja-f-katsauksia/lupa-tulkata ISBN 978-952-456-130-3 ISSN 1799-5655 L 1799-5655Humanistinen ammattikorkeakoulu – HUMAK,Annankatu 12, 00120 Helsinkiwww.humak.fihumak@humak.fi”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä  3Virpi Thurén, Kuurojen Liitto ry.”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäArtikkelissa pohditaan viittomakielentulkkien rekisterijärjestelmän uudista-mista.  Kirjoittaja esittää, että nykyinen järjestelmä korvattaisiin viranomai-sen ylläpitämällä rekisterillä. Uuden mallin kehittämisessä keskeinen rooli tu-lisi olla laatukriteeristön luomisella. Tulkkien kelpoisuudelle ja vähimmäiskie-litaidolle tulisi saada selkeät kriteerit ja kirjoittaja pohtii myös mahdollisuutta luoda tulkkien taitotasot.Asiasanat: tulkkaus, viittomakieli, laatuViittomakielentulkkien rekisterijärjestelmä on Suomessa koulutusrekisteri, johon liittymistä tulkki voi hakea suoritettuaan rekisterin kriteerien mu-kaisen koulutuksen ja tulkkirekisterikokeen. Rekisteriä ylläpitävät kuulo-vammaisalan asiakasjärjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliito ry ja Suomen Kuurosokeat ry) sekä Suomen Viittomakielen Tulkit ry. Liittyminen nyky-rekisteriin on kertaluonteista eikä rekisteristä voida erottaa siihen kerran hyväksyttyä tulkkia tai asettaa muita sanktioita tulkille, joka on esimerkik-si toiminut epäammatillisesti. Tulkkauspalvelun siirryttyä Kelan järjestämisvastuulle syksyllä 2010, Kelan yksi kilpailutuksen kriteereistä edellytti ”tulkkipalvelujen esimies-asemassa olevilta henkilöiltä sekä tulkkipalvelua suorittavilta henkilöil-tä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän ylläpitämään tulkkirekisteriin kuu-lumista sekä vähintään yhden alla luetelluista koulutuksista suorittamista tai vastaavien kriteerien täyttämistä...” (Kansaneläkelaitos 2009). Tämä on ensimmäinen selkeä yhteiskunnan puolelta tullut vaatimus tulkkirekiste-4  ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäriin liittyen viittomakielentulkkauksen alalla ja tämän myötä tulkkirekiste-riuudistuksen tarve on korostunut entisestään.Tarkastelen artikkelissani tulkkirekisterin uudistamisen tarvetta. Ar-tikkeli pohjautuu Viittomakielialan tulkkitoiminnan ylemmän AMK-tut-kinnon opinnäytetyöhöni, jossa vertailin eri maissa käytössä olevia tulk-kirekistereitä sekä muiden ammattialojen rekistereitä ja niiden rakenteita (Thurén 2011). Tulkkirekisterin uudistamisen ajaminen on myös osa tä-mänhetkistä työtäni Suomen Kuurojen Liiton tulkkauksen erityisasian-tuntijana. Kuurojen Liiton näkemys asiakkaiden edustajana on, että ny-kyinen rekisterijärjestelmä ei vastaa tarvetta alalla, jossa tulkkauksen laa-tua, ammattietiikkaa ja osaamisen kehittämistä tulee voida valvoa ja kehit-tää jatkuvasti sekä varmistaa asiakkaiden oikeuksien toteutuminen laaduk-kaalla tulkkauspalvelulla.Nykyisessä suomalaisessa käytännössä asiakkaat pitävät tulkkirekiste-riä takeena tulkin pätevyydestä, sillä siihen päästäkseen on pitänyt suo-rittaa tietyt opinnot ja rekisterikoe. Ammattieettiset säännöt ja rekiste-ri liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti, ei ole toista ilman toista. Tulkkikoulu-tus ja rekisteri sekä ammattisäännöt muodostavat vahvan perustan amma-tille. Koulutuksessa varmistetaan ammattieettinen osaaminen, mutta kun siirrytään työelämään, tarvitaan jokin elin valvomaan ammattietiikkaa ja sen noudattamista työssä olevien tulkkien osalta. Tällä hetkellä työn laa-dun valvonta on paljolti tulkkien itsensä tai heidän työnantajansa vastuul-la. (Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä 2009).Tulkkien koulutus Viittomakielentulkin koulutus on 240 op:n laajuinen ammattikorkeakou-lututkinto.  Koulutusta järjestetään Humanistisessa ammattikorkeakoulus-sa (HUMAK, Helsingissä ja Kuopiossa) ja Diakonia-ammattikorkeakou-lussa (Turussa). Koulutuksessa luodaan ammattitaidon perusta ammatti-kielten hallintaan, laajaan yleissivistykseen, sekä viittomakielisen että suo-menkielisen kulttuurin erityispiirteiden tuntemukseen. Viittomakielentul-keille on myös alkanut kaksi ylempää AMK-tutkintoa vuonna 2009: tam-mikuussa 2009 käynnistettiin ensimmäinen yhteiseurooppalainen Degree ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä  5Programme in Sign Language Interpreting (90 op) HUMAKissa, yhteis-työssä Heriot-Watt University (Skotlanti) ja University of Applied Scien-ces Magdeburg-Stendal (Saksa) kanssa. Tämän lisäksi syksyllä 2009 alkoi ensimmäinen HUMAKin ja Diakin yhteistyössä toteuttama ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutus-ohjelma (90 op), josta ensimmäinen ryhmä on jo valmistunut ja toinen ryhmä aloitti opintonsa syksyllä 2011.Tulkkirekisterikokeiden järjestäminen on annettu koulutuksen vastuul-le yhteisellä sopimuksella. Tulkkirekisterikokeita on yhtenäistetty raken-teiltaan, jotta molemmista ammattikorkeakouluista valmistuvat tulkit suo-rittavat samanlaiset testit ja heidän suorituksensa arvioidaan vastaavanlai-sin kriteerein. Viimeisin kaikkien tulkkirekisterikokeiden yhdenmukaista-minen hyväksyttiin tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä 14.3.2011. (Tulk-kitoiminnan yhteistyöryhmä 2011). Koulutustahojen vastuu rekisterikokeista on ongelma, sillä tulkkirekis-teriin pyrkivien taitojen arvioinnin tulisi olla ulkopuolisen, neutraalin ta-hon vastuulla. Lehtorit, jotka opettavat opiskelijoita, eivät välttämättä pys-ty ottamaan riittävästi etäisyyttä opiskelijaan ja yhteiseen historiaan opin-tojen kulussa (kieli- ja tulkkaustaitojen arvioinnin osalta) ja arvioimaan opiskelijan tasoa näissä osa-alueissa, vaikka pyrkivätkin siihen. Rekistereitä meillä ja muuallaTulkkikoulutuksen rakenteet ja muodot vaihtelevat eri maissa, joten myös rekisterien rakenteet, tarpeet ja tehtävät eroavat toisistaan. Suurimmassa osassa maista, joissa tulkkauspalvelua on jo jossain määrin, ei ole tulkki-en auktorisointi-järjestelmää, mutta jonkinlainen rekisteröintijärjestelmä kylläkin. Näin ollen suora vertailu eri rekisterimallien kesken on vaikeaa. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Tulkkirekistereitä eri maissa) esitel-lään lyhyesti Suomen, Ruotsin, Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin tulkkien auktorisointi- ja rekisterimallien olennaisimmat piirteet. Ruotsissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa auk-torisointijärjestelmät ovat yhteiset kaikkien kielten tulkeille, niin puhuttu-jen kuin viitottujenkin kielten. 6  ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäTaulukko 1. Tulkkirekistereitä eri maissa (Thurén 2011, 30)RekisteritSuomiRuotsiIso-BritanniaUSAKanadaAustraliaUusi-SeelantiAuktorisointi & rekisteriXXXXXXRekisteri/ kertaluonteinen liittyminenXXRekisteri/ uusittava määräajoinXXXXXKaikki kielet ja tulkitXXXAmmattieettiset säännötXXXXXXXTestiXXXXXValtion ylläpitämäXJärjestön ylläpitämä (kuurojen liitto)XMuun tahon ylläpitämäXXXXXItsensäkehittämissuunnitelmaXXXXXValvontaelin(x)XXXXXXRekisterimaksu (2010/2011)_XXXXXX”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä  7Taulukosta voi havaita, että eri maiden malleissa pätevyydelle on asetettu hyvin samankaltaisia kriteereitä ja kuvauksia: koulutus alalle, laaja yleistie-to, syvällinen alan tuntemus, tulkkauksen vahva osaaminen, vahva kielitai-to molemmissa/kaikissa työkielissä, vankka eettinen osaaminen. Monissa malleissa pätevyyteen ja auktorisointiin liittyvänä vaatimuksena tai osana tutkinnon voimassaolon ylläpitoa, on henkilökohtainen opiskelu- ja kehit-tämissuunnitelma ja jatkuva itsensä kouluttaminen alaan liittyvissä asiois-sa. Tämä henkilökohtainen kehittäminen ja kehittyminen tulee myös to-dentaa säännöllisin väliajoin.Uudentyyppinen rekisteri Suomeen?Edellä mainittu ongelma eli koulutustahojen vastuu rekisterin toteuttami-sesta on yhtenä perusteluna sille, että jonkin hallintoviranomaistahon tu-lisi ottaa tulkkirekisterijärjestelmän suunnittelu, toteutus, kehittäminen ja ylläpito vastuulleen. Alalle tarvitaan niin asiakkaiden kuin tulkkienkin oi-keuksia turvaamaan taho, jolla on valtaa ja mahdollisuuksia puuttua on-gelmatilanteisiin ja määrätä eritasoisia sanktioita tarvittaessa. Jopa tilan-teen niin vaatiessa myös erottaa tulkki rekisteristä joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Osana järjestelmää tulisi olla siis esim. eettinen lautakunta, jon-ka jäseninä olisi asiakaskuntien ja tulkkien sekä viranomaistahon edustus. Rekisterijärjestelmä voisi toimia esimerkiksi oikeusministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa tai näiden yhteisesti järjestämänä. Vaih-toehtoisesti viranomaistaho voisi ulkoistaa rekisterin ylläpidon jollekin yri-tykselle, kuten esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on tehty.Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa yleispäteviä tarkkoja, virallisia määritelmiä siitä, millainen on pätevä tulkki. Viranomaisten ylläpitämä tulkkirekisteri edellyttää kuitenkin selkeät kriteerit tulkin kelpoisuudelle. Rekisterikoejärjestelmän tulisi ehkä olla asteittaisen pätevyyden myöntä-minen – taitotasoon perustuva tutkinto, jossa myönnetään juuri valmistu-neelle, aloittelevalle tulkille esimerkiksi yleistulkin status ja määritellään ne tilanteet, joissa yleistulkin taidoilla tulee pystyä tulkkaamaan. Yleistulkin tasolta voisi yrittää tietyn määräajan jälkeen seuraavaa tasoa eli esimerkiksi ammattitulkin tasotestiä, ja siitä kolmannelle tasolle taas tietyn määräajan RekisteritSuomiRuotsiIso- BritanniaUSAKanadaAustraliaUusi- SeelantiAuktorisointi & rekisteriXXXXXXRekisteri/ kertaluonteinen  liittyminenXXRekisteri/ uusittava  määräajoinXXXXXKaikki kielet ja tulkitXXXAmmattieettiset säännötXXXXXXXTestiXXXXXValtion ylläpitämäXJärjestön ylläpitämä  (kuurojen liitto)XMuun tahon ylläpitämäXXXXXItsensäkehittämissuunnitelmaXXXXXValvontaelin(x)XXXXXXRekisterimaksu (2010/2011)_XXXXXX8  ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäjälkeen esim. asiantuntijatulkin ja erikoistuneen tulkin taito- ja pätevyys-tasotestiä. Tällaiset taitotasojen ja niihin liittyvien pätevyyksien määrittelyt tulkeille ja kääntäjille on useimmissa edellä mainituissa auktorisointi- ja rekisterimalleilla, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja USA:ssa (ASLIA 2011; NRCPD 2011; RID 2011).  Pätevyyksiä määriteltäessä on muistettava, että tulkit ovat hyvinkin he-terogeeninen ryhmä sekä taidoiltaan, tiedoiltaan että tulkkausalaltaan. Pu-huttujen kielten ja viitottujen kielten tulkkien lisäksi alalla toimivat myös kirjoitustulkit, puhevammaisten tulkit ja kuurosokeiden eri menetelmil-lä tulkkaavat tulkit. Miten näiden muiden kuin kielten tulkkien osalta ra-kennetaan auktorisointimenetelmät? Miten mahdollisessa uudessa järjes-telmässä huomioitaisiin nykyiset rekisterissä olevat tulkit ja varmistettai-siin niiden tulkkien pätevyys, joilla ei ole nykyisen tasoista tulkkikoulutus-ta ja jotka ovat ehkä suorittaneet lyhytkurssin tai yksivuotisen koulutuk-sen, tai joilla ei ole minkäänlaista tulkin koulutusta? Nämä ovat kysymyk-siä, jotka uuden rekisterijärjestelmän suunnittelussa tulee myös huomioi-da.Yksi merkittävä kehittämiskohde on vähimmäiskielitaitotason määrit-tely. Tätä varten pitäisi luoda viittomakielen taitotasoluokitus Opetushal-lituksen yleisiin kielitutkintoihin. Selvitystyö tästä on käynnistynyt vuon-na 2010 ja kokeet saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2013 (OMML 24/2011, 34). Taitotasojen avulla pystytään luomaan ne kriteerit, jotka vähintään tulee täyttyä tulkin edetessä tasolta toiselle. Tämä olisi yksi osa yhtenäisen laatujärjestelmän kriteeristössä, jota varten olisi laadittu myös mittarit, joilla laatua voitaisiin mitata. Tulkkien rekisteröinnin yhtenä tarkoituksena olisi turvata vain viran-omaisten hyväksymien oppilaitosten ja koulutusohjelmien tulkkikoulu-tuksen suorittaneiden henkilöiden toimiminen tulkkeina. Rekisterin sään-nöillä luodaan yhtenäiset kriteerit sille, millaisella koulutuksella voi toimia tulkkina viittomakielisille, kuurosokeille ja kuuroutuneille, tai puhuttujen kielten tulkkeina. Tulkkaustaitojen lisäksi koulutuksella on haluttu turvata tulkkien ammattieettinen osaaminen aivan alusta lähtien. (Tulkkitoimin-nan yhteistyöryhmä 2009). ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä  9Tällä hetkellä ensimmäinen viranomaisten ylläpitämän tulkkirekisterin perustaminen tullee olemaan oikeustulkkien rekisteri. Opetushallitus on asettanut työryhmän valmistelemaan oikeustulkin erikoisammattitutkin-toa ja sen työ valmistunee vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän työn pohjana on EU-direktiivi ”Oikeudesta tulkkauksiin ja käännöksiin rikos-oikeudellisissa menettelyissä” (2010/64/EU).Ammattinimikkeen suojausRekisteröinnin lisäksi on syytä pohtia myös ammattinimikkeen suojaus-ta. Ammattiryhmiä, joilla on olemassa ammatinharjoittamisrekisteri ja sii-hen liittyvä lainsäädäntö, ovat esimerkiksi lakimiehet (Laki asianajajista 1958/496; 2008/569), tilintarkastajat (Tilintarkastuslaki 2007/459), lää-kärit, sairaanhoitajat ja erilaiset muut terveydenhuollonalan ammatit (Val-vira 2011). Kääntäjät ovat ainoita kielenammattilaisia, jotka voivat suo-rittaa virallisen kääntäjän auktorisoinnin, ja joilla on sitä koskeva lainsää-däntö (Laki auktorisoiduista kääntäjistä 2007/1231; Valtioneuvoston ase-tus auktorisoiduista kääntäjistä 2007/1232).  Ammattinimikkeen suojauksella voitaisiin perustella ja vaatia tulkkire-kisterin ja mahdollisen tulkkien auktorisoinnin tarvetta alalle. Jos ja kun laki määrittelisi sen, kuka ja millaisella koulutuksella tulkkina voi toimia sekä miten tätä tulisi valvoa sekä mahdollisesti ammatinharjoittamisrekis-terin perustamisen, auttaisi se luomaan tulkkausalaa kehittävän järjestel-män sekä vahvistaisi alan professionaalisen kuvan luomisen suuren yleisön silmissä.Ammattinimikkeen suojauksella ja laissa säädetyllä vastuuviranomai-sella luotaisiin järjestelmä, jonka avulla kuka tahansa voisi tarkistaa tul-kin pätevyyden milloin tahansa. Tämä olisi tärkeää myös siinä mielessä, että tulkit, varsinkin viittomakielentulkit, työskentelevät usein myös las-ten kanssa. Lasten kanssa työskentely, terveydenhuollon, oikeuslaitoksen, poliisin ja taloudellisten asioiden parissa työskentely asettaa suuria vastuita tulkkien työn laadulle. Ja tähän tarvitaan toimiva seuranta- ja arviointijär-jestelmä sekä auktorisointijärjestelmä, jolla myönnetään kriteerit täyttäväl-le tulkille lupa toimia tulkkina.10  ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistäLopuksiTulkkaus on viittomakielisille, kuulovammaisille ja puhevammaisille asiak-kaille yksi tärkeimmistä palveluista yhteiskunnassa kielellisten oikeuksien, ilmaisun vapauden ja tiedonsaannin sekä osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi (Suomen viittoma-kielten kielipoliittinen ohjelma 2010). Tulkkauspalvelu, sen laatu ja saata-vuus, vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen arkeen ja itsenäiseen toimintaan suoraan ja epäsuorasti. Tästä syystä tulkkauksen laadun varmistaminen ja seuranta sekä kehittäminen ovat tärkeitä asiakkaiden oikeuksien toteutu-misen kannalta. Toimivan tulkkirekisterijärjestelmän tärkeimpiä tehtäviä on valvoa niin tulkkauksen laatua kuin asiakkaiden kielellisten oikeuksi-en toteutumista tulkkauksessa. Rekisterijärjestelmään kuuluvan laatukri-teeristön ja laaduntarkkailumekanismin luominen toisivat alalle yhtenäiset laatukriteerit ja valvontamekanismin.LähteetASLIA. Viitattu 3.4.2011. http://www.aslia.com.au EU direktiivi ”Oikeudesta tulkkauksiin ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä” 2010/64/EU, 20.10.2010. Viitattu 23.3.2011. http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:280:0001:0007:fi:PDFKansaneläkelaitos 2009. Tulkkauspalveluiden tarjouspyyntölomake. Kuu-lovammaisten tulkit, henkilöstölomake. Liite 4. ”Kuulo- ja kuulonäkö-vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ajalle 1.9.2010-31.12.2012 ja optio vuodelle 2013”, tarjousasiakirjat. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-000791/Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 2010. Kuurojen Liitto ry/Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä  11Laki asianajajista 1958/496. Laki asianajajista 2008/569.Laki auktorisoiduista kääntäjistä 2007/1231.NRCPD. Viitattu 25.3.2011 http://www.nrcpd.org.uk/documents/code_of_conduct/NRCPD_Code_of_Conduct.pdfRID Registry of Interpreters fort the Deaf, Inc. Viitattu 29.3.2011.http://www.rid.orgSosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira 2011. http://www.valvira.fi/Thurén, V. 2011. ”LUPA TULKATA” – tulkkien auktorisoinnista ja re-kisteröinnistä. Opinnäytetyö. Viittomakielialan tulkkaustoiminnan ylem-pi AMK. HUMAK.Tilintarkastuslaki 2007/459.Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä 2011. Kokousmuistio 14.3. Tulkkisih-teerin arkistot. Kuurojen Liitto ry.Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä 2009. KANNANOTTO hallituksen esitykseen laiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.8.2009 http://www.kl-deaf.fi/File/870d689c-9505-4766-bb98-7d4020dce1c2/kannanotto-179809.pdfValtioneuvoston asetus auktorisoiduista kääntäjistä 2007/1232.Viittomakielisten kielelliset oikeudet. Oikeusministeriö, mietintöjä ja lau-suntoja 24/2011. 12  ”LUPA TULKATA” – Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä

"Lupa tulkata" - tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä

http://www.theseus.fi/bitstream/10024/42848/1/978-952-456-130-3.pdf

"Lupa tulkata" - tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences