Etä-äitiys on kasvava ilmiö yhteiskunnassamme. Etä-äidit tarvitsisivat tukea ulkopuolelta uudessa elämäntilanteessaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etä-äidin kokemusta henkisestä jaksamisestaan sekä hänen henkistä jaksamistaan heikentäviä ja edistäviä tekijöitä. Tavoitteena oli kartoittaa, millaista tukea etä-äiti oli saanut ja millaista tukea hän olisi tarvinnut. Tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa, jonka avulla hoitotyön ammattilaiset voisivat paremmin huomioida etä-äidin avun tarpeen. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, ja aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää etä-äitiä eri puolilta Suomea. Saatu aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Etä-äidit kokivat, että heti eron jälkeen heidän vointinsa oli heikko, mutta asioiden rutinoiduttua he tottuivat uuteen tilanteeseen. Etä-äidin oma vointi parani, vaikka ikävä lasta kohtaan säilyi aina. Etä-äitien saama apu oli ollut enimmäkseen läheisiltä ja ammattilaisilta saatua keskusteluapua. Lisää tukea ulkopuolelta kaivattiin vertaistukena ja henkilökohtaisena yhteydenottona.
Etä-äitien henkistä jaksamista heikentäviä tekijöitä olivat äidin omat negatiiviset tunteet, tuen puuttuminen ja uusi elämäntilanne. Pelko ulkopuolisuudesta lapsen elämässä ja lapsen kipuilu olivat myös jaksamista heikentäviä tekijöitä. Edistävästi etä-äitien henkiseen jaksamiseen vaikuttivat äidin omat sisäiset voimavarat sekä tuki läheisiltä ja ammattilaisilta. Toimiva vuorovaikutussuhde ex-puolison kanssa ja lapsi itsessään lisäsivät osaltaan etä-äidin henkisiä voimavaroja.In the future, there are going to be increasingly more non-resident mothers. They would need more support from others. This thesis describes non-resident-mothers’ impression of their situation and things that weaken or support their mental health. This thesis also describes what kind of help non-resident mothers have had or would have wanted. The target of this thesis was also produce information that can be used by professionals of health care in supporting non-resident mothers. The research was a qualitative research and the material was collected by interviewing seven non-resident mothers from around Finland. The collected material was analysed using content analysis.
Non-resident mothers felt that their mental health after the divorce was quite weak. It improved after a while. However, missing the child did not end. Most of the non-resident mothers received discussion help from close ones or professional help. More help was needed from other non-resident mothers as well as personal contact from professional health care.
Things that weakened non-resident mothers’ mental health were the mothers’ own negative feelings, lack of support and the new situation in life. Mothers fear that they will become outsiders in their child’s life. Non-resident mothers’ mental health was also weakened by the child’s pain in the new situation. Things that supported non-resident mothers’ mental health were the mothers’ own inner strength and support from close ones or from professionals. A good relationship with the ex-partner and the child itself were also things that supported the mothers’ mental health
