Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lapin urheiluakatemian yläkouluikäisten urheilijoiden fyysisen aktiivisuuden määrä ja jakautuminen eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkittiin mahdollisia eroja eri sukupuolten ja joukkue- ja yksilölajien urheilijoiden välillä sekä selvitettiin urheilijoiden harrastustason, tavoitteiden ja tavoiteorientaatioprofiilien yhteyttä fyysisen aktiivisuuden määrään.
Tutkimus toteutettiin syksyn 2011 aikana osana Lapin urheiluakatemian yläkouluakatemia-hanketta. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen otos koostui 34 yläkouluakatemian urheilijasta. Fyysisen aktiivisuuden määrä selvitettiin liikuntapäiväkirjojen ja Polar Active -aktiivisuusmittareiden avulla ja taustatekijät kyselylomakkeilla. Tulosten analysoinnissa käytettiin PASW-tilastointiohjelmaa.
Tutkimustulosten mukaan yläkouluikäisten akatemiaurheilijoiden viikoittainen liikuntamäärä oli keskimäärin 14 tuntia, josta noin puolet on ohjattua liikuntaa ja noin neljännes omatoimista sekä muuta liikuntaa. Yksilölajien urheilijoilla liikuntaa oli viikossa keskimäärin enemmän kuin joukkuelajien edustajilla. Tuloksista selvisi myös, että yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista urheilijoista liikkuu viikoittain alle terveyttä edistävän 12 tunnin suosituksen. Vastaavasti vain viidesosa yltää Nuoren Suomen urheilijoille laatimaan 18 tunnin suositukseen. Eri taustamuuttujien yhteyttä liikuntamääriin tarkasteltaessa selvisi muun muassa, että tulevaisuuden tavoitetason noustessa myös kokonaisliikuntamäärä kasvaa. Kokonaisliikuntamäärän havaittiin olevan korkeampi myös silloin, kun urheilija harrasti useampaa kuin yhtä lajia tai oli vahvasti sekä kilpailu- että tehtäväorientoitunut. Tulosten perusteella urheilijat kokivat viikoittaisen liikuntamääränsä pääosin riittäväksi tavoitteisiinsa nähden, mutta samalla yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat valmiita myös lisäämään liikuntaa. Huipulle tähtäävän urheilijan liikuntamääräsuosituksen arviointi puolestaan osoittautui varsin hankalaksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että yläkouluakatemian urheilijat liikkuvat pääosin liian vähän sekä suosituksiin että omiin tavoitteisiinsa nähden. Myös nuorten tietämys riittävästä liikunnan määrästä on kyseenalainen. Saatujen tulosten pohjalta voidaankin urheiluakatemiassa nyt alkaa kehitellä toimenpiteitä ongelmakohtien korjaamiseksi ja urheilijoiden liikuntamäärien lisäämiseksi.The purpose of this study was to study the Lapland Sports Academy athletes’ amount and polarization of physical activity. The differences between genders and individual and team sport athletes were also studied. The other aim was to sort out if athletes’ level of exercising, their goals or the goal orientation profile has a connection with the amount of physical activity, they do.
The study was executed during fall 2011 and it was part of the Lapland Sports Academy “Middle school academy”-project. The study is quantitative and the sample group consisted of 34 middle school academy athletes. The amount of physical activity was studied by using exercise diaries and activity meters. Background variables were defined with a questionnaire. To analyze the results the PASW statistics software was used.
According to the findings the average weekly exercise amount of middle school academy athletes is 14 hours. About half of this exercise is guided and the other two quarters include self-detected and other exercise. Individual sport athletes exercise more than team sport athletes on the average. One of the findings was that one third of all the sample group athletes exercise less than the 12 hour weekly recommendation for a healthy lifestyle. In proportion only one fifth reach the 18 hour recommendation for athletes defined by Nuori Suomi. Analyzing the relation between different background variables and the amount of physical activity it turned out that when the future goal level rises, also the whole amount of exercise rises. The whole amount of exercise was noticed to be higher also when the athlete does more than one sport or he/she is strongly task- or ego orientated. According to the results the athletes experienced that they exercise enough in regard to their goals. At the same time all, with the exception of one, were ready to increase the exercise amount. The assessment of the recommended amount of exercise for the top-aimed athlete of their age turned out to be quite difficult.
In conclusion it can be summarized that middle school academy athletes exercise insufficiently in reference to both the recommendations and their own goals. Also young athletes’ knowledge of sufficient exercise amount is questionable. Based on these results the Lapland Sports Academy should start developing procedures to tackle the problems and to increase the athletes’ amount of exercise
