Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arviointiin käytettävän ESI-triagemallin hyödyntämistä ja kehittämistarpeita Lohjan sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Työ suoritettiin kehittämistyönä Lohjan sairaanhoitoalueella käynnissä olevaan yhteispäivystyshankkeeseen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, minkälaisia kokemuksia ESI-triagemallia käyttävillä sairaanhoitajilla oli saadusta perehdytyksestä, miten sairaanhoitajat tunnistivat ja käyttivät ESI-triagemallin ohjeistusta ja minkälaisena apuvälineenä he kokivat mallin potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnissa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin yhteispäivystyksen, päivystyshoidon, potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnin ja triagehoitajan sekä ESI-mallin käsitteiden alueille. Viitekehys painottui opinnäytetyön aiheen mukaisesti potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arviointiin sekä triagehoitajan rooliin.
Tutkimusotteena oli survey-tutkimus ja tiedonkeruumenetelmässä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimus suoritettiin Lohjan sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksen ESI-triagemallia käyttävien sairaanhoitajien (n = 14) keskuudessa. Kyselyyn vastasi 12 sairaanhoitajaa ja vastausprosentti oli 86 prosenttia.
Tutkimus osoitti, että potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arviointiin käytettävän ESI-triagemallin perehdytyksessä, ohjeistuksessa sekä mallin käyttämisessä on useita kehitettäviä kohtia. Ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi nousivat järjestelmällinen ja yhtenäinen perehdytysjärjestelmä, käyttöohjeistuksen luokitteluohjeiden selkiyttäminen ja ulko-asun muuntaminen taskuversion muotoon sekä lisäresurssien tarve erilliseen triagehoitajaan ja laboratorio- sekä röntgenpalveluihin.
Jatkotutkimusaiheena esitettiin uuden tutkimuksen tekemistä yhteispäivystyksen käynnistyttyä ja tutkittavaksi laadittujen toimenpide-ehdotusten toteutuminen uudessa yhteispäivystyksessä. Kiinnostava aihe olisi myös selvittää kansallisella tasolla sairaanhoitopiireittäin Suomessa käytettäviä triagemalleja sekä niiden perehdytystä ja käyttöä. Näin kerättävä kansallisen tason tutkimustieto hoidon kiireellisyyden tarpeen arviointi-toiminnasta Suomessa voisi auttaa esimerkiksi perehdytys- ja täydennyskoulutusten järjestämistä yhteistyössä sairaanhoitopiirien alueella toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa.The purpose of this thesis was to find out about utilizing ESI-triagemodel’s for patients’ triage and the developing needs in Lohja hospital’s emergency clinic. The study was carried out as a
development project for Lohja’s healthcare area’s project for joint emergency department. The research subjects were to find out what kind of experiences nurses who use ESI-triagemodel have on the introduction, how nurses recognized and used instructions for ESI-triagemodels and how they considered the model to help triage decisions.
The theoretical framework of this thesis consisted of the areas of joint emergency department, emergency nursing, triage, triagenurse and Emergency Severity Index –model (ESI). The framework was built mainly upon patient triage and triagenurses role.
The research method of this thesis was a survey, and the data was collected by using both quantitative and qualitative methods. The study was carried out as a questionnaire which included both structured and open questions. The questionnaire was given to the nurses who use ESI-triagemodels in Lohja hospital’s emergency clinic. 12 nurses returned the questionnaire the percentage of return was 86.
The study showed that there are several developing needs in the introduction, instructions and using of ESI-triagemodel for patient triage. The primary developing needs are a systematic and uniform introduction system and clarifying instructions and modifying them to a pocket version. There was also a need for a separate triagenurse and more resources for laboratory and x-ray services.
Further research themes are to make a new questionnaire when the joint emergency department has started and study how these developing needs are implemented. Another further research theme is to investigate in national level what kind of triage models are used in healthcare districts in Finland and how the introduction and use of models are organized. Research on a national level about the triage operation in Finland could help to organize introduction and further education in cooperation with certain healthcare districts and the areas’ Universities of Applied Sciences
