Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden lievästi kehitysvammaisen, palvelutalossa asuvan henkilön käsitystä elämästä, jonka hän itse kokee merkitykselliseksi. Tiedonkeruu toteutettiin elo-syyskuussa 2011.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina toimivat sekä määritelmät kehitysvammaisuudesta ja elämänlaadusta että aikaisemmat tutkimukset aiheesta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Aineiston keräämisen toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa hyvään elämään liittyvistä asioita kertomusten ja Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun mallin avulla. Tiedonkeruun toisessa vaiheessa tehtiin teemahaastattelun esiin nousseista teema-alueista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella käsitykseksi hyvästä elämästä nousi: terveys, sosiaaliset suhteet, koti, vapaa-aika ja työ. Nämä osa-alueet ovat nousseet esiin myös aikaisemmista aihetta sivuavista tutkimuksista. Eroavaisuutta oli aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna erityisesti siinä, mitä sosiaaliset suhteet merkitsivät tiedonkertojalle. Vapaa-ajan vieton tulee olla järjestettyä ja ohjattua toimintaa. Itsenäisesti kehitysvammaisen henkilön on vaikea löytää riittävästi mielekästä tekemistä vapaa-aikaansa.The aim of this thesis was to describe the significant life of one in service house living adult client with a mild intellectual disability. The survey was done in August-September 2010.
The theoretical context of the thesis consisted of the previous studies and central definitions : intellectual disability, quality of life.
The research method used in this thesis was qualitative. The collecting of the material had two-phases. In the first phase information of a good life was gathered with the help of the stories and with Person-centered planning. In the second phase the material was collected by theme interview.
According to the results of the research, the good life consisted of health, social relationships, home, work, leisure time and work. These parts have arisen from the previous studies which also touch the aim of this thesis. Differences compared with the previous studies were in the meanings of social relationships. Leisure activities should be organized and supervised. It`s difficult to the person with intellectual disability to find enough to do in the leisure time
