Opinnäytetyö oli osa suurempaa hanketta nimeltä ”Pitkäaikaissairaiden hoitoväsymys – itse-hoitoa ja vertaistukea vahvistavan toimintamallin kehittäminen”. Vuosille 2009 – 2013 ajoittuva nelivaiheinen hanke tehdään yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n, Uudenmaan Sydänpiiri ry:n ja Iholiitto ry:n kanssa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää ja kuvata tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, mikä aiheuttaa ohitusleikkauspotilaalle henkistä stressiä ja miten se ilmenee. Henkistä stressiä tarkasteltiin opinnäytetyössä ahdistuksen ja masennuksen kautta.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjalli-suuskatsauksen aineisto koostui 19 englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä tieteellisestä tutkimusartikkelista vuosilta 1999 – 2009. Opinnäytetyön aineiston analysointi tehtiin induktiivista sisällönanalyysiä soveltaen.
Ohitusleikkauspotilaan henkistä stressiä aiheuttavina asioina nousivat tutkimusaineistosta esiin yksittäiset ja yksilölliset stressitekijät, joita oli mm. naissukupuoli, ikä, kivun ja epämukavuuden kokemukset, uniongelmat, ohitusleikkausta koskeva optimismin puute ja huoli oman sairauden vaikutuksesta perheen hyvinvointiin. Henkistä stressiä aiheutti myös ohitusleikkauspotilaan kognitii-visessa toiminnassaan kokemat ongelmat, jolloin kognitiivisten ongelmien esiintyvyys edisti ahdis-tuksen kehittymistä leikkauksen jälkeen. Psyykkinen oireilu ja vaikeudet kognitiivisissa toiminnoissa olivat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen tuen puutteen yhteys henkisen stressin aiheu-tumiseen nousi tutkimusaineistosta esiin. Ohitusleikkauspotilailta perheiltään saama sosiaalinen tuki oli yhteydessä heidän ahdistuksen, masentuneisuuden ja toivottomuuden kokemuksiinsa. Myös elämänlaadun heikentymisellä todettiin olevan yhteys henkiseen stressiin. Heikommasta elämänlaa-dusta kärsivillä esiintyi enemmän masentuneisuutta ohitusleikkauksen yhteydessä. Ohitusleikkaus-potilaat kokivat ohitusleikkauksen merkittävänä elämäntapahtumana ja potilaiden puutteellinen informointi aiheutti osin epärealistisia ja vaihtelevia odotuksia leikkauksen hyödyistä.
Ohitusleikkauspotilaiden henkisen stressin ilmentymistä kuvaavina tekijöinä nousivat tutki-musaineistosta esiin muutokset ohitusleikkauspotilaiden toimintakyvyssä. Fyysisen toimintakyvyn heikentymistä ohitusleikkauksen jälkeen ennusti masennusoireiden korkea esiintyvyys ennen leikka-usta sekä lisäksi epävarmuus ja ahdistus vaikuttivat potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen. Ah-distuksella todettiin olevan yhteys myös kuolleisuuteen. Masentuneisuudesta ja ahdistuksesta kärsivät tukeutuivat enemmän hoitohenkilökuntaan. Sairaala- ja terveydenhuoltokäyntien lukumäärä oli näillä potilailla kohonnut leikkauksen jälkeen. Heikentynyt toipuminen ohitusleikkauksesta ilmensi henkisen stressin esiintyvyyttä, joka ilmeni esim. heikentyneenä sitoutumisena kuntoutukseen ja postoperatiivisena sairaalloisuutena.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat ja tukivat aihealueen aiempia tutkimustuloksia. Olemassa olevaan tutkimustietoon verraten aineistosta ei noussut esiin uusia näkökulmia.Our final project was part of a larger project named Diabetes Distress (in Finnish, Pitkäaikais-sairaiden hoitoväsymys - itsehoitoa ja vertaistukea vahvistavan toimintamallin kehittäminen). This project comes true in 2009 - 2013 in four periods in co-operation with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (Finland), Metropolitan Area Diabetes Association (Finland), Finnish Heart Association and Finnish Central Organisation for Skin Patients (Finland). The purpose of our final project was to chart and describe, what the factors and reasons behind bypass patient`s mental stress were and how mental stress manifested. Mental stress was observed throughout anxiety and depression. Our final project was done by applying the methods of systematic literature review. The material for the literature review included 19 scientific articles written in English and one in Finnish between the years 1999 – 2009. The material was analysed by using the methods of inductive content analysis.
The factors that caused mental stress for bypass patients were individual, for example female gender, age, experiences of pain and discomfort, sleeping problems, lack of optimism and concerns of how the illness or death affects the wellfere of the patient`s family. Likewise mental stress was caused by difficulties with the congnitive functioning in patients, which was associated with anxiety. A lack of social support was associated with experiences of anxiety, depression and hopelessness among patients. Moreover the impaired quality of life was combined with mental stress. Patients with a poorer quality of life suffered from many symptoms of depression. Bypass patients experienced bypass surgery as a significant event of life and poor patient counselling caused unrealistic and variable expectations of the benefits of bypass surgery. The factors that manifested the mental stress in patients were changes in patients` physical functioning. Preoperative depressive symptoms were a significant predictor of the lack of functional improvement after the surgery. Also uncertainty and anxiety weakened patients` functional status. Anxiety was associated with mortality. The depressive and anxious patients leaned on the health care personnel. The health care visits and hospital readmissions were increased in these patients postoperatively. Impaired recovery from bypass surgery manifested mental stress, which was appeared as impaired commitment to the rehabilitation and morbidity postoperatively. The results of our final project confirmed the previous study results of the same topic. Compared with the previous scientific knowledge, new points of view were not found
