Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata keskoslasten vanhempien kokemuksia omahoitajuudesta, kun lapsi on ollut hoidettavana tarkkailu- tai teho-osastolla.
Tehtävänä oli selvittää vanhempien kokemuksia siitä, miten toteutuu vuorovaikutus keskoslasten vanhempien ja omahoitajan kanssa, millaista tukea keskoslasten vanhemmat odottavat omahoitajalta, mitkä ovat omahoitajan tärkeimmät tehtävät keskoslasten vanhempien kokemana ja mitä kehittämisehdotuksia keskoslasten vanhemmilla on omahoitajuudesta.
Tavoitteena oli lisätä tietoa vanhempien kokemuksista ja toiveista omahoitajuudesta sekä syventää omaa ammatillista osaamista. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä. Vastauksia saatiin kuudelta keskoslapsen vanhemmalta, kyselylomake lähetettiin keskosvanhempien yhdistyksen Kevyen kautta, viralliselta nimeltään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meilahden yhdistys ry. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttämällä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksena oli vanhempien ainutlaatuisia kokemuksia omahoitajuudesta. Tulosten perusteella vanhempien yksilöllisiin kokemuksiin omahoitajasta vaikuttivat vanhempien ja omahoitajan välinen vuorovaikutus sekä luottamus omahoitajaan. Tuloksista ilmeni, että vanhemmat odottivat omahoitajilta tukea, jota oli jo saatu, vanhempia kannustavaa tukea, perheen hoitamista ja muita tukimuotoja. Vanhemmat liittivät omahoitajan tärkeimpiin tehtäviin vanhempien tukemisen, perheen hoitamisen, ammatillisen toimintatavan sekä hoidon koordinoinnin osastolla. Vanhemmat toivoivat kehitysehdotuksia etenkin liittyen omahoitajuuteen sekä perheen hoitamiseen.
Jatkotutkimuksena ehdotamme tutkimusta, miten yksittäisellä vastasyntyneiden teho- tai tarkkailuosastolla omahoitajuus toimii. Toisena ehdotuksenamme jatkotutkimukselle on tutkimus, että vaikuttaako vanhempien erilaiset kokemukset omahoitajuudesta lapsen hoitoon keskosen kotiuduttua.The purpose of this bachelor’s thesis was to describe premature infants’ parents’ experiences about personal nursing in a NICU (neonatal intensive care unit) and high depency area. The aim was to increase information about the parents’ experiences and expectations about primary nursing and also to deepen our own professional knowledge.
This thesis was carried out using the qualitative method. The material was collected by sending out a questionnaire via Kevyt, an association of premature babies' parents. Six parents responded and the data was analysed using content analysis.
The main result was parents’ unique experiences about personal nursing. According to the results, especially interaction and mutual trust between the parents and the nurse affected the parents’ individual experiences about personal nursing. The nurse’s most important tasks were supporting the parents, taking care of the whole family, professional approach and coordination of treatment on the ward.
For future research our proposal is to study how personal nursing actually works in a specific ward. Another suggestion for the future is to explore whether the parents’ different experiences about personal nursing affect the care of a premature infant at home
