Requirements management is an important sub-process in software development lifecycle. Its purpose is to assure that the project outcome meets the expectations of the customers and other internal or external stakeholders. Without a proper requirement management projects will certainly fail to deliver within the promised time, budget, scope and quality.
To better cope with the requirement related challenges extended Unified Modeling Language (UML) methodologies were studied. These UML extensions can be used to model the business processes and requirements. Currently the UML is extensively used in the industry to design software systems. But when used also to model the business processes and requirements a number of benefits over the tradional way of managing requirements result: tracebility from requirements to design and to implementation is much easier, communication of complex issues and their relation to requirements is much enhanced, understanding of the system behaviour is distributed in the project team and the system model describing the product is more complete, integrated and accurate.
As a result of this thesis new type of requirement management process was created. This process is embeddable and applicable to any implementation language and many types of development processes and projects. To succesfully deploy such a process one has to have the necessary tool support and the organisation must be UML literate.Vaatimushallinta on tärkeä aliprosessi ohjelmistojen kehityksessä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että projektin tuotos vastaa asiakkaan ja muiden sisäisten ja ulkoisten projektiin osallisten sovittuja odotuksia. Ilman toimivaa vaatimushallintaprosessia projektit eivät onnistu pysymään luvatuissa aika, budjetti, laajuus ja laatukehyksissään.
Vaatimuksiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi tutkittiin viimeaikaisia laajennuksia UML kuvauskieleen. Näitä UML laajennuksia käyttämällä voidaan mallintaa asiakkaan liiketoimintaprosessit ja vaatimukset. Nykyisin UML:ää käytetään laajasti ohjelmistonsuunnittelussa. Mutta kun sitä käytetään myös mallintamaan liiketoimintaprosesesseja ja vaatimuksia siitä seuraa useita parannuksia perinteiseen tapaan hallita vaatimuksia: vaatimusten jäljittäminen toteutukseen on paljon helpompaa, ongelmallisten asioiden ja niiden vaatimusrelaation kommunikointi on tehokkaampaa, järjestelmän kokonaisuuden hahmottaminen on jakautunut laajemmalle projektitiimissä ja toimitettavaa järjestelmää kuvaavasta mallista tulee kattavampi, integroiduimpi ja enemmän todellisuutta vastaava.
Tutkimuksen tuotoksena on uudentyyppinen vaatimushallintaprosessi. Tämä aliprosessi on sulautettavissa ja sovellettavissa mille tahansa ohjelmointikielelle. Se sopii monentyyppisiin ohjelmistonkehitysprosesseihin ja projekteihin. Organisaation täytyy myös hallita UML ja siihen
liittyvien työkalujen käyttö
