Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen alueen ammatillisiin perhekoteihin sijoitet-tujen nuorten kokemuksia perhekodissa kasvamisesta ja elämisestä. Tarkoitus oli myös selvittää millainen on nuorten mielestä ihanneperhekoti ja onko perhekotityössä nuorten näkökulmasta tarvetta muutoksille. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi nuorten suhteita perhekodin vanhempiin ja millaisia näkemyksiä nuorille on syntynyt kasvatuksesta ja mielenterveyden edistämisestä perhe-kodissa.
Tutkimuksen kohdejoukon muodosti kaksikymmentä 12–20 -vuotiasta ammatilliseen perhekotiin sijoitettua nuorta. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Internet -kyselyä. Lisäksi suoritettiin kaksi haastattelua kyselyssä vaillinaiseksi jääneitä teemoja syventämään. Aineiston analysointitapana käytettiin teemoittelua, jonka avulla tutkimusaineistosta nostettiin esiin tutkimuksen kannalta merkittävät asiat. Tulosten raportoinnissa käsiteltiin kyselyn ja haastattelujen vastauksista kerättyjä yhteenvetoja teema-alueittain.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena ilmeni, että nuoret olivat pääasiassa tyytyväisiä elämään perhe-kodissa ja he olivat sitä mieltä, että sijoitus oli ollut heille oikea ratkaisu. He omasivat hyvät ja lämpimät välit perhekodin vanhempiin sekä ymmärsivät perhekodin rajojen ja sääntöjen olevan olemassa heidän hyvinvointiaan turvaamaan. Tuloksista havaittiin, etteivät kaikki nuoret pysty puhumaan perhekodin vanhempien kanssa, vaan turvautuvat mieluummin ulkopuolisiin työnteki-jöihin tai pitävät asiat itsellään. Nuoret toivoivat perhekodin vanhemmilta ymmärrystä ja aikaa kuunnella.
Tutkimus tuo uutta tietoutta ja pohdittavaa nuorten näkökulmasta heidän kanssaan työtä tekeville perhekodin vanhemmille ja muille työntekijöille.The purpose of the study was to investigate the experiences of adolescents living and growing up in professional foster homes in Central Finland. The aim was also to find out how these young people would describe their ideal foster home and if there was any need for changes concerning the work done in foster homes. Another goal was to examine the young people’s relationships to their foster parents and their thoughts about parenting and about the promotion of mental health in a foster home.
The target group of this study was twenty adolescents between the age of 12 and 20 living in a foster home. A qualitative research method was used and the data was collected by using an inquiry on the Internet. In addition, two interviews were carried out in order to gain further depth in some of the themes in this research. For analyzing the material, themes was used in order to bring out the relevant aspects for the research. For reporting the results, summaries of the themes in the inquiry and the interviews were created.
One of the most fundamental results of this research was that most foster youths were satisfied with their life. They also considered that the decision of placing them into a foster home had been the right one. In most cases the relationship to foster parents was described as warm. Furthermore, the reason for the existence of rules in the foster home was understood. It was also discovered that some of the respondents found it easier to communicate with outside workers rather than with their foster parents.
This research brings new information on the opinions of foster youths to foster parents and other people working with them
