Kolmannella sektorilla toimivien yhdistysten työpaikoilla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota työvalmennukseen. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyökykyisten työnantajana olevalla yhdistyksellä voi olla työkohteessa useita erilaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä kuten esim. palkkatukityössä olevia tai ilman työsuhdetta olevia työharjoittelijoita, työkokeilijoita tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin työvalmentajia haastattelemalla heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan työvalmennuksesta Savonlinnan seudulla. Työvalmentajilta
kysyttiin heidän tarvitsemiaan taitoja työvalmennuksessa ja työvalmennuksen vaikutusta valmennettavien kuntoutumisprosessiin ja työvalmennusprosessiin, valmennettavaan, yhdistykseen ja yhteiskuntaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista menetelmää käyttäen. Selvitystä varten haastateltiin viittä työvalmentajaa, jotka olivat tuolloin työsuhteessa Savonlinnan
alueella toimivassa Väylä-projektissa. Teoriaosassa käsiteltiin työelämään kuntoutumista,kolmannen sektorin toimintaa ja työvalmennuksen käsitettä.
Selvityksen tulosten mukaan työvalmentajien työhistoria ja opiskelutausta olivat hyvin erilaiset. Suurimmalla osalla oli taustalla puualan työkokemus ja projektityön kokemus. Työvalmentajien työ keskittyy päivittäisen tuen antamiseen työyhteisössä oleville henkilöille. Työvalmentaja tukee ja motivoi asiakkaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja vastaa valmennettavien työtaitojen ja elämänhallinnan ylläpidosta ja kehittämisestä.
Työvalmennuksen avulla valmennettavien työ- ja toimintakyky kohoaa. Työtaitojen ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kohoaminen mahdollistaa valmennettavan etenemisen kohti avoimia työmarkkinoita, koulutusta tai yrittäjyyttä. Työvalmennuksen vaikutuksena yhdistys saa työvalmentajasta lisäresurssin työnjohdon rinnalle ja valmennettavasta työtehtäviinsä sopivan työntekijän. Toisaalta yhdistys voi menettää työntekijän avoimille työmarkkinoille,jolloin työntekijän toimeentulo yleensä kohoaa, minkä seurauksena myös kunta ja valtio saavat lisää verotuloja.Work training has become more important for jobs in the third sector associations. An association that is employing long-term unemployed workers and handicapped persons may have workers who are having different kinds of relationships
with the employer, for example, those who are receiving subsidized salaries, trainees working without contracts, persons who are trying if they are suitable for the work, and some who are in rehabilitative training.
This thesis will attempt to find out what some work trainers think of the work training in the Savonlinna area and the nature of their experiences. The work trainers will be asked what skills they need in their work and how their work has
helped the employed persons with their rehabilitation process and work training process, with the association, and with society.
The research method was qualitative and the data was gathered using interviews of work trainers employed by the “Väylä” –project working in the Savonlinna area. The theory part tells about rehabilitation back to working life, the role of the third sector, and what is meant by the concept of work training.
The results show that the work trainers have diverse working and educational backgrounds. Most of them have experiences from woodworking and project work.
The work trainers help people to cope with their duties in their jobs. The work trainer gives comprehensive support and motivation to his/her client and helps them to develop their skills in work and life. The work training has achieved good results. Better working skills, physical and mental health, and social abilities give people better chances to get a job and education. The work trainer is an extra resource for the association as a foreman, and the trained worker will be competent in his/her job. On the other hand, the association might subsequently lose the trained worker to the open labour market. In that case the worker gets better income and the municipality and the state receives more tax revenue
