Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lasta odottavien äitien ja isien synnytysodotuksia kartoittavien kyselylomakkeiden toimivuutta ja luotettavuutta. Työssä tutkittiin myös lomakkeiden testauksessa saatavia tuloksia vanhempien synnytysodotuksista. Lomakkeet on Metropolia ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoiden opinnäytetyönä modifioitu Vallimies-Patomäen (1998) väitöskirjassaan käyttämästä kyselylomakkeesta. Opinnäytetyö tehtiin osana Hyvä syntymä -hanketta, joka on interventio- ja kehittämistutkimus normaalisynnytyksen hoidon kehittämiseksi.
Kyselylomakkeiden testaus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena suorittamalla kyselytutkimus Uudellamaalla sijaitsevan kaupungin äitiysneuvoloiden asiakkailla. Neuvoloiden terveydenhoitajat jakoivat kyselylomakkkeet tutkimuskriteerit täyttäville loppuraskaudessa oleville äideille sekä tulevaan synnytykseen osallistuville isille. Tutkimukseen tavoiteltiin 30 vastaajaa, ja kyselyyn vastasi yhteensä 17 äitiä ja 10 isää. Kaikki vanhemmat vastasivat synnytysodotuksia kartoittaneiden kysymysten lisäksi kyselylomakkeiden loppuun liitettyyn palautelomakkeeseen, jolla kartoitettiin vastaajien mielipiteitä ja kokemuksia kyselylomakkeista ja niiden täyttämisestä. Saatu aineisto tallennettiin numeraalisesti ja analysoitiin tilastollisesti SPSS for Windows 15.0 -ohjelmalla.
Äitien ja isien synnytysodotuksista saadut tulokset vastaavat aikaisempaa tutkimustietoa synnytysodotuksista. Aineistosta saatujen tulosten perusteella kyselylomakkeiden voidaan todeta antavan myös tilastollisesti luotettavia tuloksia, mutta pienen otoksen vuoksi ne eivät ole yleistettävissä suurempaan joukkoon. Sekä synnytysodotuksista saatujen tulosten että vastaajilta saadun palautteen perusteella kyselylomakkeet ovat sellaisenaan toimivia ja ymmärrettäviä. Lomakkeiden kehittämiseksi ehdotetaan kuitenkin vastausvaihtoehtojen ja vastausten merkitsemisen selkeyttämistä. Myös yksittäisten kysymysten muotoa ja kysymysten tarpeellisuutta tulisi miettiä, jotta vastaajat ymmärtäisivät kysymykset oikealla tavalla ja saatu tieto olisi paikkansapitävää.
Synnytysodotukset-kyselylomakkeita voidaan esitettyjen muokkausten jälkeen käyttää laajassa lasta odottavien äitien ja isien synnytysodotuksia kartoittavassa kyselytutkimuksessa. Saatavia tuloksia voidaan hyödyntää syntymän hoidon kehittämisessä näyttöön perustuvaksi. Synnytysodotusten kartoittamista on myös mahdollista hyödyntää äitiysneuvolatyössä perhe- ja synnytysvalmennuksen kehittämiseksi.What The Future Holds? – Testing Childbirth Expectations Questionnaires
The objective of our study was to examine and describe the functionality and reliability of the Childbirth Expectations Questionnaires in surveying mothers and fathers’ childbirth expectations. In this study, we also reviewed the questionnaire results of the parents. We suggested improvements to the questionnaires based on the results from the questionnaires. Our study was part of the Good Birth Project which was an intervention and development study that aimed to develop the procedures in a normal delivery. The questionnaires had been modified by the midwife students Hietanen, Hietanen, Valjakka (2009) at the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland from those used in Vallimies-Patomäki’s (1998) doctoral thesis.
We conducted this study as a quantitative study by carrying out an inquiry to three maternal clinics’ clients. Public health nurses distributed the questionnaires for expectant mothers and fathers who fulfilled the criteria specified in this study. We aimed at getting altogether 30 respondents to our study. 17 mothers and 10 fathers returned a completed questionnaire. All the participants also answered a short feedback questionnaire that mapped the respondents’ opinions and experiences of fulfilling the questionnaire. The parents’ answers were saved numerically and analysed statistically with the SPSS for Windows 15.0 -program.
Our results of the mothers and fathers’ childbirth expectations gathered from the questionnaires seemed to coincide with the previous research results on childbirth expectations. Both of the questionnaires were reliable, but because the study sampling was small these results could not be generalised. The questionnaires were found functional and understandable by the respondents. However, our study in its entirety indicated that the questionnaires required small modifications. Our constructive feedback about the questionnaires focused on the definitions of the answer options’ and the placement of the answer markings. Also the question form and necessity should be evaluated so that the respondents would understand the questions correctly and the results received would be considered valid and relevant.
The Childbirth Questionnaires may be used in the Good Birth Project to survey mothers and fathers’ childbirth expectations in a comprehensive study. The result gathered may be utilised to develop maternal care during childbirth and maternal coaching given in maternity clinics
